PAIKKO®
Oppimisympäristön tunnistamisraportti
Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla.
Oppimisympäristön tunnistaminen
Tämän oppimisympäristön tunnistaminen on toteutettu PAIKKO®-järjestelmän mukaisesti. Tunnistustyön on suorittanut ulkopuolinen asiantuntija, jolla on riittävä asiantuntemus ammatillisen tutkinnon perusteesta.
Valtakunnallista PAIKKO®-järjestelmää hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki. PAIKKO-järjestelmän työkaluja ovat Oppimisympäristöjen raportit ja Osaamistodistus. Toimintamallin kehittämistyö aloitettiin vuosina 2012–2018 toteutetuissa ESR–hankkeissa.
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus 2018
| Perusteen nimi | Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus |
|---|---|
| Määräyksen diaarinumero | OPH-2659-2017 |
| Koulutukset | |
| Osaamisalat | |
| Tutkintonimikkeet | |
| Voimaantulo | 01.01.2018 |
| ePerusteet | https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/2910079/tiedot |
Organisaatio
Visio-säätiö
Toimintayksikkö
Visiopaja, Rentontie 9, 43100 Saarijärvi
Yhteyshenkilöt
Sinikka Peltoaho, työ- ja yksilövalmentaja, 040 5627 711, sinikka.peltoaho@visiosaatio.fi
Hannele Nieminen, vastuuvalmentaja, 040 504 7179, hannele.nieminen@visiosaatio.fi
Laura Vaaranmaa, toimitusjohtaja, 0400 847 557, laura.vaaranmaa@visiosaatio.fi
Kotisivut ja sosiaalinen media
Kotisivut: https://visiosaatio.fi/
Instagram: https://www.instagram.com/visiotyopajat/
Oppimisympäristö tunnistettu
07.04.2021
Ulkopuolinen oppimisympäristön tunnistaja
Kaisa Peuha, suunnittelija, KYT, PAIKKO
Oppimisympäristöraportti päivitetty
28.02.2025
Oppimisympäristön kuvaus
Organisaation ja työ- ja toimintaympäristön kuvaus
Visio-säätiö on toiminut Saarijärven seutukunnalla vuodesta 2000. Visio-säätiöllä on kaksi työpajaa Visiopaja Saarijärvellä ja Pylkönpaja Pylkönmäellä. Molemmilla pajoilla tehdään alihankinatöitä. Visiopajalla on ulkotyöryhmä läpi vuoden, Pylköpajalla 6 kk vuodessa, keväästä syksyyn. Kädentaitoja, liikuntaa ja atk-opetusta ym. teemapäiviä järjestetään molemmilla pajoilla.
Tarjoamme monipuolisia, asiakaslähtöisesti kohdennettuja palvelukokonaisuuksia. Tavoitteenamme on työllisyyden edistäminen ja yksilöllinen tukeminen työhön, koulutukseen ja/tai kuntoutukseen sekä toiminnan kehittäminen, ehkäisevä päihdetyö, elämänhallintataitojen lisääminen, elämänlaadun parantaminen, vapaa-ajan toimintojen aktivoiminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valmentautujat voivat olla nuoria tai pitkäaikaistyöttömiä, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa, palkkatuella palkattuna tai työssäoppijana oppilaitoksista.
Miten tunnistetut tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännön työtehtävissä
Ammattitaitovaatimukset täyttyvät työ- ja yksilövalmennuksessa, työpajojen arjessa erilaisissa työtehtävissä missä tarvitaan mm. hienomotoriikkaa. Omien vahvuuksien. itsetuntoon liittyvien asioiden, voimavarojen ja kehittämistarpeiden tunnistamista harjoitellaan työtehtävien ja keskustelujen avulla. Pajojen valmentautujista suurin osa on kuntouttavassa työtoiminnassa. Heidän tavoitteinaan jaksolle on
usein arjenhallinnan tukeminen, työtoimintapäivien lisääminen, vuorokausirytmin löytäminen ja
ylläpitäminen, työ- ja toimintakyvyn arviointi, jaksamisen tukeminen, jatkopolun työstäminen sekä
sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen. Pajoilla tehtävässä yksilövalmennuksessa ja erilaisissa
työtehtävissä näitä tavoitteita työstetään päivittäin.
Pajoilla järjestetään työtoiminnan lisäksi säännöllisesti teemapäiviä, usein liikuntaan painottuvia. Välillä
lenkkeilyä, keilausta, kuntosalilla käyntiä, sählyä ja sulkapalloa. Painotamme henkilökohtaisen liikunnan
tärkeyttä hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Tärkeää on saada myönteisiä kokemuksia liikunnasta ja yhdessä
liikkumisesta, jotta liikunta siirtyisi myös vapaa-ajalle. Liikuntaa tulee myös ns. hyötyliikunnassa, koska
usein valmentautuja tekee ryhmässä töitä pajan ulkopuolella, esim. asiakaskohteissa erilaisissa pihatöissä.
Tällöin tulee lisäksi huomioitua myös erilaiset työergonomia sekä työturvallisuusasiat.
Valmentautujien kanssa käydään läpi rahan käyttöä, heitä ohjataan ja neuvotaan järkevään rahan käyttöön.
Käymme läpi mm. aletuotteiden ostamisen sekä pakastimen käyttämisen hyötyä ruokakulujen
pienentämisessä. Unen merkityksestä keskustellaan jatkuvasti, koska vuorokausirytmi on monella hukassa.
Valmentautujien kanssa tehdään ansioluetteloita, työ- ja koulutushakuja aina jokaisen tarpeen ja
tulevaisuudensuunnitelman mukaan. Osan kanssa tehdään jatkopolutusta yhteistyössä terveydenhuollon
henkilöstön kanssa.
Osalla valmentautujista on jo diagnoosi erilaisista oppimisen vaikeuksista ja/tai erilaisista neurologisista
sairauksista (ADHD, ADD, Asperger). Osalla tutkimukset ovat vielä kesken, tai heitä ohjataan niihin.
Järjestämme toimintaa niin, että jokainen pystyy osallistumaan omilla taidoillaan ja osaamisellaan
Toiminnan erityispiirteitä
Pelaamalla kohti tulevaisuutta. JAMK:in pelaten duuniin! -hankkeen pohjalta olemme lähteneet juurruttamaan Saarijärvelle pelivalmennusta, jossa kehitämme osallistujien hyvinvointi- ja työelämätaitoja pelaamisen ohella. JAMK:in hankeen loputtua, olemme jatkaneet pelivalmennusta omana toimintana. Pelaamalla kohti tulevaisuutta -toiminnan avulla nuoret pääsevät perehtymään ja harjoittelemaan e-urheilussa tarvittavia taitoja ja tutustumaan alan työllistymismahdollisuuksiin ammattimaisen ohjauksen piirissä.
Pelivalmennuksen tarkoituksena on saada työelämän ulkopuolella olevia nuoria henkilöitä houkuteltua mukaan toimintaan pelaamisen avulla.
2024 helmikuussa aloitamme kolme kk kestävän työhönvalmennuksen pilottiryhmän, joka koostuu 1 kk jaksosta, jonka aikana kartoitetaan valmentautujien mielenkiinnon kohteita ja tarpeita sekä etsitään työhönvalmennuspaikkoja sekä 2 kk työhönvalmennuksesta yrityksissä.
Tilat/laitteet/palvelut/menetelmät
Valmentautujien käytössä Visiopajan ja Pylkönpajan tilat ja laitteisto. Valmennus koostuu työ-ja yksilövalmennuksesta. Työvalmennus tapahtuu työpajojen tuotannossa ja ulkotyöryhmissä, se voi olla ryhmävalmennusta tai yksilöohjausta, teemapäivät ovat ryhmävalmennusta, mutta kädentaitoja voidaan opettaa myös yksittäiselle valmentautujalle, joka haluaa oppia jonkin kädentaidon. Jokaiselle valmentautujalle laaditaan valmennussuunnitelma, jossa kartoitetaan valmennustarve. Teemapäivien aiheita ovat mm. liikunta, kädentaidot, taide, atk ja ravitsemukseen sekä terveyteen liittyvät asiat.
Henkilöstöresurssit
Visiopajalla 1 yksilövalmentaja ja 2 työvalmentajaa, Pylkönpajalla 1 työ- ja yksilövalmentaja sekä osa-aikainen apuohjaaja. Ulkotyöryhmää Pylköpajalla vetää Visiopajan työvalmentaja. Teemapäiviä järjestetään yhteisesti molempien pajojen valmentautujille. Niitä vetää toisen pajan valmentajat teemasta riippuen tai ulkopuolinen vierailija.
Valmentautujien/ohjattavien määrä työyksikössä (min-max)
4 - 10
Referenssit
Muuta
Kuvat
Tutkinnon muodostuminen
Oppimisympäristössä on mahdollista hankkia osaamista rastitetuista tutkinnon osista.
Valmentavan koulutuksen osat
x Ammatillisen toimintakyvyn vahvistaminenx Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen
x Työelämään valmentautuminen
Tutkinnon osat
Osaamisen arviointi
Henkilön osaamista verrataan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Osaaminen arvioidaan sanallisesti, jolloin kuvataan, miten henkilö on saavuttanut osaamistavoitteensa. Tarvittaessa voidaan osaamisen arviointia täydentää myös kuvallisella arvioinnilla.
Ammattitaitovaatimukset
Ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa seuraavilta osin (rastitettu):
Ammatillisen toimintakyvyn vahvistaminen
Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot
Henkilö
x selviytyy jokapäiväisistä karkea- ja hienomotorisista toiminnoista
x valitsee itselleen sopivia liikuntalajeja, joiden kautta saa elämyksiä ja myönteisiä onnistumisen kokemuksia
x hahmottaa kehonsa eri osat ja niiden toiminnan sekä hallitsee kehon osien toiminnot
x ylläpitää tai kohottaa omaa fyysistä kuntoaan.
Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot
Henkilö
x tunnistaa omia vahvuuksiaan, voimavarojaan ja kehittämistarpeitaan
x hahmottaa omaa erityisen tuen tarvettaan ja toimintakyvyn rajoituksiaan ja osaa hyödyntää tarvittaessa erilaisia palveluita ja tukea myös työelämän kannalta
x vahvistaa itsetuntoaan
x rakentaa realistista ja myönteistä minäkuvaansa ikävaihe ja toimintakyky huomioiden
x toimii vuorovaikutteisesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa
x arvostaa itseään sekä muita tasavertaisina yhteiskunnan jäsenenä.
Arjen käytännön taidot
Henkilö
x huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan, pukeutumisestaan ja ulkoisesta olemuksestaan
x pitää yllä vuorokausirytmiään, seuraa ajankäyttöään ja noudattaa aikatauluja
x käyttää rahaa mahdollisimman itsenäisesti sekä tekee arkielämään ja itsenäiseen asumiseen liittyviä ostoksia
x tekee omaa arkielämää koskevia päätöksiä ja valintoja sekä pohtii ja suunnittelee omaa ammatillista tulevaisuutta
x hyödyntää jokapäiväisessä elämässään tarvitsemiaan palveluita ja tukea, apuvälineitä ja avustajapalveluita
x löytää itselle soveltuvimman asumismuodon riittävine tuki- ja ohjauspalveluineen
x luo itselleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön ja pitää siitä huolta (siivous, tekstiilihuolto, pienet korjaustyöt)
x käyttää liikennevälineitä ja liikkuu mahdollisimman itsenäisesti
x toimii aktiivisena ja sosiaalisena kansalaisena ja kuluttajana.
Vapaa-ajan toiminta
Henkilö
x tutustuu erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin
x osaa valita itselleen sopivan harrastuksen
x ymmärtää vapaa-ajan merkityksen työn ja opiskelun vastapainona
x tutustuu taide- ja kulttuuripalveluiden ja tapahtumien tarjontaan.
Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen
Henkilö
x asioi oman kotikuntansa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa sekä suunnittelee omien tukipalvelujensa toteuttamista heidän kanssaan
x toimii yhteiskunnan ja lähiyhteisönsä jäsenenä
x toimii omien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti.
Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen
Oppimaan oppiminen
Henkilö
x löytää itselleen sopivia opiskelutekniikoita ja oppimis- ja työskentelytyylejä sekä oppii käyttämään itselleen soveltuvia oppimista tukevia apuvälineitä
x osaa opiskella ja työskennellä itsenäisesti, parin kanssa ja ryhmässä
x löytää ratkaisuja käytännön ongelmatilanteisiin.
Viestintä, vuorovaikutus ja kommunikaatio
Henkilö
x ilmaisee itseään arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla suullisesti, kirjallisesti, kuvallisesti tai yksilöllisten kommunikaatiomenetelmien avulla
x käyttää viestintätilanteissa yksilöllisten tarpeiden mukaisia, puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja niihin liittyviä apuvälineitä
x löytää oman ilmaisunsa vahvuudet ja uskaltautuu kokeilemaan uusia ilmaisumuotoja
x ymmärtää suullista ja kirjallista viestintää arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla
x osaa hyödyntää erilaisia viestintävälineitä, kuten kirjallisuutta, elokuvia, teatteria, radiota ja tietoverkkoja hankkiakseen tietoja, elämyksiä ja kokemuksia.
Tietotekniikka ja tiedonhankintataidot
Henkilö
x kehittää tietoteknisiä taitojaan niin, että hän voi hyödyntää niitä arkielämässä ja työelämässä
x hyödyntää keskeisiä tiedonhankintamenetelmiä elinikäisessä oppimisessa, arkielämässä ja työssä
x ymmärtää monilukutaidon perusasiat sekä sosiaalisen median perussäännöt
x käyttää tietoverkkoa turvallisesti.
Matematiikan taidot
Henkilö
x käyttää laskinta ja muita apuvälineitä laskemisessa.
Työelämään valmentautuminen
Henkilö
x hankkii käytännön työkokemuksia erilaisissa toiminta- ja työympäristössä ja löytää oman tapansa tehdä työtä
x muodostaa käsityksen itsestään työntekijänä sekä tunnistaa vahvuutensa ja tuen tarpeensa työntekijänä
x osaa arvioida omaa työsuoritustaan
x toimii työyhteisön ja ryhmän jäsenenä
x tietää työyhteisön keskeisiä toimintaohjeita ja sääntöjä, kuten työnantajien ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet
x löytää edellytystensä mukaiset työtehtävät ja työympäristön yhteistyössä tukiverkostonsa kanssa
x hallitsee edellytystensä mukaisesti käytännön työtehtävissä tarvittavat työmenetelmät, tuntee työtehtäviensä työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja osaa noudattaa niitä
x hyödyntää tarpeidensa mukaisia työllistymiseen ja työn tekemiseen liittyviä tukitoimia ja -palveluita.