PAIKKO®
Oppimisympäristön tunnistamisraportti
Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla.
Oppimisympäristön tunnistaminen
Tämän oppimisympäristön tunnistaminen on toteutettu PAIKKO®-järjestelmän mukaisesti. Tunnistustyön on suorittanut ulkopuolinen asiantuntija, jolla on riittävä asiantuntemus ammatillisen tutkinnon perusteesta.
Valtakunnallista PAIKKO®-järjestelmää hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki. PAIKKO-järjestelmän työkaluja ovat Oppimisympäristöjen raportit ja Osaamistodistus. Toimintamallin kehittämistyö aloitettiin vuosina 2012–2018 toteutetuissa ESR–hankkeissa.
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus 2022
| Perusteen nimi | Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus |
|---|---|
| Määräyksen diaarinumero | OPH-1488-2021 |
| Voimaantulo | 01.08.2022 |
| ePerusteet | https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/tutkintoonvalmentava/7534950/tiedot |
Organisaatio
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue / Kerava
Toimintayksikkö
Valmennustalo Jenga, Santaniitynkatu 1, 04250 Kerava
Yhteyshenkilöt
Iris Heinsola Björn, työ- ja yksilövalmentaja, 040 174 7042, iris.heinsola@vakehyva.fi
Minna Liljelund, Valmennustalon esimies, 040 6120 430, minna.liljelund@vakehyva.fi
Tanja Nevamäki, työ- ja yksilövalmentaja, 040 6120749, tanja.nevamaki@vakehyva.fi
Kotisivut ja sosiaalinen media
Kotisivut: https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/valmennustalo-jenga#tab-introduction
Oppimisympäristö tunnistettu
01.10.2021
Ulkopuolinen oppimisympäristön tunnistaja
Tuire Aikio, Tiimiesimies, opinto-ohjaaja, Keuda, Oppilaitoksen edustaja
Oppimisympäristöraportti päivitetty
04.03.2026
Oppimisympäristön kuvaus
Organisaation ja työ- ja toimintaympäristön kuvaus
Valmennustalo Jenga on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimipiste, joka on ollut toiminnassa jo vuodesta 1992. Jenga on tarkoitettu työttömille keravalaisille ja vantaalaisille 18–29-vuotiaille asiakkaille, joilla ei ole koulu- tai työpaikkaa. Asiakkaita valmennetaan Jengassa monipuolisesti elämänhallinnallisissa ja työelämään liittyvissä asioissa, ja toiminta tukee laajasti Tuva-opintojen ja Yto-aineiden tavoitteita.
Pajojen arjen työtehtävät ja valmennus rakentavat opiskeluvalmiuksia, vahvistavat arjenhallintaa ja kehittävät sosiaalisia taitoja, jotka ovat keskeisiä Tuva-koulutuksessa. Samalla toiminta kytkeytyy Yto-aineisiin: viestintä- ja vuorovaikutustaidot harjoitellaan pienryhmissä, työelämätaidot vahvistuvat työhönvalmennuksessa, ja hyvinvointiin liittyvät sisällöt tulevat esiin elämäntaitovalmennuksessa.
Jengassa asiakkaiden kesken on hyvä yhteishenki ja valmennuksessa panostetaan erityisesti yhteisöllisyyteen. Asiakkaat kokevat, että heidän on turvallista oppia ja työskennellä Jengassa. Turvallinen ilmapiiri vähentää ylimääräistä stressiä ja lisää motivaatiota uuden oppimiseen.
Jengassa on erilaisia pajoja, joissa asiakkaat työskentelevät pienryhmissä. Ryhmässä on maksimissaan kerrallaan 12 asiakasta. Pienryhmissä asiakkaat voivat turvallisesti harjoitella sosiaalisia taitoja ja työelämään liittyviä asioita. He saavat valmennuksen kautta onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia, kun heidän kanssaan etsitään vahvuuksia ja osaamista sekä he pääsevät aktiivisesti vaikuttamaan valmennustalon jokapäiväiseen arkeen.
Jengassa toimii useita pajoja:
Fokus-paja, jossa toiminta jakautuu tasaisesti media-alan valmennukseen ja työhönvalmennukseen. Tämä tukee erityisesti Yto-aineiden viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä Tuva-opintojen työelämään suuntaavia sisältöjä.
Voimala-valmennus, jossa keskitytään luovaan ja voimavaralähtöiseen valmennukseen, työelämävalmiuksiin ja arjenhallintaan.
Olkkari, matalan kynnyksen paja, jossa vahvistetaan sosiaalisia taitoja, ryhmässä toimimista sekä kartoitetaan tulevaisuuden polkuja, ns. seuraavaa askelta.
Puhtauspalvelupaja, jossa harjoitellaan käytännön työtehtäviä ja palvelualan osaamista.
Asiakkaat huomioidaan jokaisessa tilanteessa yksilöllisesti oppijoina ja persoonina. Jokaista asiakasta pyritään ohjaamaan erityispiirteet huomioiden. Jengan henkilökunnassa on monen eri alan ammattilaisia, joilla on vahva kokemus haastavista asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Henkilökunta kouluttautuu jatkuvasti muuttuvan sosiaalialan kentän tarpeita vastaaviin tehtäviin.
Miten tunnistetut tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännön työtehtävissä
Valmennustalo Jengassa valmennustyöskentely on aina tavoitteellista, eteenpäin vievää ja perustuu kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmaan. Tavoitteet laaditaan yhteistyössä asiakkaan, sosiaaliohjaajan ja hänen yksilö- ja työvalmentajansa kanssa. Tavoitteet pohjautuvat myös TE -palveluiden kanssa asiakkaalle laadittuun asiakassuunnitelmaan.
Työote Jengassa on dialoginen sekä voimavara- ja ratkaisukeskeinen.
Valmennusprosessi on kokonaisvaltainen, koska siinä kartoitetaan asiakkaan haasteet sekä vahvuudet. Valmennustalolla selvitetään asiakkaan tilanteita moniammatillisesti hänen verkostojensa kanssa.
Koska kyse on kuntouttavasta työtoiminnasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, yhteistyötä tehdään tiiviisti sosiaaliohjaajan kanssa. Aktivointisuunnitelma laaditaan kolmikantana: TE-palvelut, Vake (Valmennustalo Jenga ja sosiaaliohjaaja) sekä asiakas itse. Näin varmistetaan, että asiakkaan tavoitteet ja tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti.
Jengassa yhteisöllisyyttä käytetään sosiaalisten valmiuksien kehittämiseen. Yhteiset juhlapäivät, retket ja muut arjen toiminnot auttavat asiakkaita saamaan kokemuksen olevansa osa yhteisöä. Samalla asiakkaat pääsevät kehittämään vuorovaikutustaitojaan ja sosiaalisia valmiuksiaan.
Arjen rutiineilla kehitetään asiakkaiden vuorokausirytmiä, ja monipuolisten viikkotoimintojen avulla kohennetaan tunne- ja ajattelutaitoja. Toimintoihin kuuluvat muun muassa mielen hyvinvoinnin tukeminen, fyysinen hyvinvointi, itsetuntemuksen kehittäminen sekä kansalaisena toimiminen yhteiskunnassa.
Lisäksi tehdään tavoitteellisia retkiä ja tutustumiskäyntejä valmennustalon ulkopuolelle, jotta asiakkaat saisivat valmennuksestaan mahdollisimman suuren hyödyn ja voisivat soveltaa oppimaansa erilaisissa ympäristöissä.
Toiminnan erityispiirteitä
Osallisuus on Valmennustalo Jengassa keskeinen osa toimintaa. Viikoittain kokoonnutaan yhteiseen viikkokokoukseen, jossa kaikilla asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin sekä viikon kulkuun. Lisäksi Jengassa toimii asiakkaiden oma pajatoimikunta, jossa jokaiselta pajalta on yksi asiakas edustamassa omaa pajaansa. Pajatoimikunnassa voidaan tuoda esille ja keskustella huolenaiheista, kehitysehdotuksista ja tulevista tapahtumista. Pajatoimikunta järjestää myös monipuolista toimintaa suoraan asiakkailta asiakkaille, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemusta.
Oppimisympäristönä Jengassa on erityisen arvokasta se, että vaikka asiakkaat vaihtuvat jatkuvasti, turvallisuuden tunne säilyy. Jengassa vallitsee kulttuuri, jossa jokainen saa olla juuri sellainen persoona kuin itse haluaa olla. Se, että asiakas voi olla omanlaisensa, luo valmennustalolle aitoa avoimuutta, vuorovaikutteisuutta ja yhdessä tekemisen tunnetta.
Tilat/laitteet/palvelut/menetelmät
Valmennustalo Jengassa asiakkaat työskentelevät eri pajoissa, joissa harjoitellaan sekä arjenhallintaan että työelämään liittyviä taitoja. Pajatoiminta on opinnollistettu, ja asiakkaiden osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi heidän jatkopolkujaan. Keskeisinä työmenetelminä toimivat yksilövalmennus, työvalmennus, ryhmävalmennus, sosiaaliohjaus ja elämäntaitovalmennus. Työote on ratkaisukeskeinen, dialoginen ja yhteisöllinen.
Fokus-paja tarjoaa 50/50 media-alan valmennusta ja työhönvalmennusta. Käytössä on tietokoneita ja ohjelmistoja digitaalisen sisällön tuottamiseen sekä välineitä audiovisuaaliseen viestintään. Lisäksi asiakkaat harjoittelevat työnhakua ja työelämävalmiuksia.
Voimala keskittyy luovaan ja voimavaralähtöiseen valmennuksen, työelämävalmiuksiin ja arjenhallintaan. Siellä tehdään erilaisia harjoituksia sekä tuotteita, jotka tukevat asiakkaiden kädentaitoja ja työelämässä tarvittavaa osaamista.
Olkkari on matalan kynnyksen paja, jossa vahvistetaan sosiaalisia taitoja, ryhmänä toimimista ja arjenhallintaa. Olkkarissa kartoitetaan toimintakykyä ja seuraavaa askelta. Tilat ja vierailut mahdollistavat ryhmätoiminnan ja vuorovaikutuksen.
Puhtauspalvelupaja tarjoaa mahdollisuuden harjoitella siivous- ja palvelualan työtehtäviä. Käytössä on alan työvälineitä ja tarvikkeita, joiden avulla asiakkaat oppivat työprosessien noudattamista ja palvelualan käytäntöjä.
Lisäksi Jengassa järjestetään elämäntaitovalmennusta, jossa asiakkaat saavat tukea esimerkiksi vuorokausirytmin ylläpitämiseen, hyvinvointiin, itsetuntemukseen, arjenhallintaan, omien vahvuuksien tunnistamiseen ja kansalaistaitoihin. Työhönvalmennuksessa keskitytään työnhakuun, CV:n ja työhakemusten laatimiseen sekä työhaastatteluihin valmistautumiseen.
Tilat ja palvelut tukevat kokonaisvaltaisesti asiakkaiden oppimista ja valmennusta. Pajojen toiminta mahdollistaa yksilöllisen ohjauksen ja turvallisen oppimisympäristön.
Henkilöstöresurssit
Valmennustalo Jengassa työskentelee kuusi vakituista valmennushenkilöä, sekä määräaikainen palkkatukityöntekijä. Henkilöstön osaaminen on monipuolista ja kattaa sekä sosiaali- ja terveysalan että valmennuksen ja ohjauksen erityisosaamisen.
Sosiaali- ja terveysalan tausta: useilla ohjaajilla ja valmentajilla on koulutus ja työkokemus sosiaali- terveys- ja yhteisöalalta, mikä antaa vahvan pohjan asiakkaiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Tämä osaaminen näkyy erityisesti elämäntaitovalmennuksessa, arjenhallinnan tukemisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Kompetenssiosaaminen opetettavalta alalta: henkilöstö tuo mukanaan osaamista juuri niiltä aloilta, joita pajoissa harjoitellaan – esimerkiksi media- ja viestintäosaamista Fokus-pajassa, palvelualan osaamista Puhtauspalvelupajassa sekä luoviin kädentaitoihin liittyvää osaamista Voimalassa. Näin asiakkaat saavat ohjausta, joka vastaa työelämän vaatimuksia ja opinnollistamisen tavoitteita.
Monipuolinen valmennusosaaminen: henkilöstö hallitsee yksilö- ja ryhmävalmennuksen menetelmät, ratkaisukeskeisen ja dialogisen työotteen sekä kuntouttavan työtoiminnan käytännöt.
Monialainen yhteistyö: Jengan henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä sosiaaliohjaajien, TE-palveluiden ja muiden verkostojen kanssa. Aktivointisuunnitelmat laaditaan kolmikantana (asiakas – TE-palvelut – Vake/sosiaaliohjaaja), mikä varmistaa tavoitteiden realistisuuden ja asiakkaan etenemisen. Lisäksi henkilöstö osallistuu verkostoyhteistyöhön esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja järjestötoimijoiden kanssa.
Henkilöstön monialainen osaaminen ja yhteistyöverkostot mahdollistavat sen, että asiakkaat saavat kokonaisvaltaista tukea sekä arjenhallintaan että työelämävalmiuksien kehittämiseen.
Valmentautujien/ohjattavien määrä työyksikössä (min-max)
25 - 70
Referenssit
Muuta
Kuvat
Tutkinnon muodostuminen
Oppimisympäristössä on mahdollista hankkia osaamista rastitetuista tutkinnon osista.
Valmentavan koulutuksen osat
x Opiskelu- ja urasuunnittelutaidot- Perustaitojen vahvistaminen
- Ammatillisen koulutuksen opinnot ja niihin valmentautuminen
- Lukiokoulutuksen opinnot ja niihin valmentautuminen
x Arjen ja yhteiskunnallisen osallisuuden taidot
x Työelämätaidot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen
Tutkinnon osat
Osaamisen arviointi
Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun henkilö on saavuttanut hänelle henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Ammattitaitovaatimukset
Ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa seuraavilta osin (rastitettu):
Opiskelu- ja urasuunnittelutaidot
Henkilö
x osaa kuvata itseänsä oppijana ja opiskelijana
x tutustuu erilaisiin tapoihin oppia ja hankkia osaamista
x käyttää soveltuvia opiskelutaitoja
x osaa suunnitella omia opintojaan tavoitteellisesti
x osaa etsiä tietoa itseään kiinnostavista jatko-opinnoista sekä työelämävaihtoehdoista
x tarkastelee vaihtoehtoisia uramahdollisuuksiaan myös tulevaisuuden näkökulmasta
x arvioi omaa soveltuvuuttaan eri aloille
x osaa tehdä realistisen jatko-opintosuunnitelman ja hakeutuu sen mukaisesti koulutukseen
x valmistautuu opiskelemaan lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa
x ymmärtää ja osaa käyttää opiskelu- ja urasuunnitteluun liittyvää kieltä.
Arjen ja yhteiskunnallisen osallisuuden taidot
Henkilö
x tuntee mielen hyvinvoinnin perusteet ja tapoja vahvistaa sitä
x kehittää kotitalousosaamistaan
x vahvistaa arjen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edellyttämiä tekstitaitoja ja harjaantuu kielenkäyttäjänä niihin liittyvissä tilanteissa
x perehtyy yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin ja osaa hakea tarvitsemiaan palveluja
x tuntee yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja toimintaa
x hankkii tietoja ja taitoja taloudellisen päätöksentekonsa tueksi
x suunnittelee ja tekee arkielämään liittyviä valintoja, päätöksiä ja hankintoja sekä pohtii itsenäisen asumisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä
x tuntee turvalliset, vastuulliset ja kestävät toimintatavat opiskelu- ja asuinympäristössään
x tutustuu erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin liikunnan, taiteen, kulttuurin tai muiden tapahtumien avulla
Työelämätaidot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen
Henkilö
x tutustuu työpaikkoihin oppimisympäristöinä
x tuntee työelämän ja yrittäjyyden keskeiset periaatteet
x osaa toimia työyhteisön jäsenenä työpaikalla
x osaa ajankäytön suunnittelua ja hallintaa
x tuntee omat oikeutensa ja velvollisuutensa työpaikalla
x tuntee mahdollisuutensa kansainvälisyysosaamisen kehittämiseen ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan kansainväliseen toimintaan
x tutustuu yleisimpiin työpaikalla käytössä oleviin tietokoneohjelmiin ja työpaikan vuorovaikutustilanteiden kieleen
x tiedostaa tulevaisuuden haasteet ja työelämän muutokset


