Paikko - vihreä logopallo.

Kukunori ry: Vertaisohjaajakoulutus ja vertaisohjaajan tehtävät

Yhteiskunnallinen yritys -logo.
Perustiedot Oppimisympäristön kuvaus Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon osat

PAIKKO®
Oppimisympäristön tunnistamisraportti

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla.

Oppimisympäristön tunnistaminen

Tämän oppimisympäristön tunnistaminen on toteutettu PAIKKO®-järjestelmän mukaisesti. Tunnistustyön on suorittanut ulkopuolinen asiantuntija, jolla on riittävä asiantuntemus ammatillisen tutkinnon perusteesta.

Valtakunnallista PAIKKO®-järjestelmää hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki. PAIKKO-järjestelmän työkaluja ovat Oppimisympäristöjen raportit ja Osaamistodistus. Toimintamallin kehittämistyö aloitettiin vuosina 2012–2018 toteutetuissa ESR–hankkeissa.

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto 2024

Perusteen nimiKasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
Määräyksen diaarinumeroOPH-4389-2023
KoulutuksetKasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
OsaamisalatVarhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala
Nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisala
Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisala
TutkintonimikkeetNuoriso- ja yhteisöohjaaja
Kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja
Lastenohjaaja
Voimaantulo01.08.2024
ePerusteethttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/8516660/tiedot

Organisaatio

Kukunori ry

Toimintayksikkö

Kukunori ry, Kulttuuripajat, Malmin raitti 17B , 00700

Yhteyshenkilöt

Markus Raivio, Toiminnanjohtaja, 045 632 1973, markus.raivio@kukunori.fi

Sampo Riskilä, Hankepäällikkö, 040 732 8115, sampo.riskila@kukunori.fi

Kotisivut ja sosiaalinen media

Kotisivut: https://www.kukunori.fi/

Oppimisympäristö tunnistettu

02.06.2026

Ulkopuolinen oppimisympäristön tunnistaja

Kirsi Hiekkala, Koordinaattori, KYT, PAIKKO

Oppimisympäristöraportti julkaistu

02.06.2026

Oppimisympäristön kuvaus

Organisaation ja työ- ja toimintaympäristön kuvaus

Kukunori ry on vuonna 2012 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, voittoa tavoittelematon yhdistys ja kehittäjäorganisaatio, joka luo uusia ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Kukunorin tarkoituksena on tuoda ihmiset ja yhteiskunnan eri toimijat yhteen kehittämään vaikuttavia ja kestäviä tapoja parantaa jokapäiväistä arkea ja elämänlaatua. Euroopan komissio listasi vuonna 2024 Kukunorin kehittämän ohjatun toiminnallisen vertaistuen GFP-toimintamallin Best Practices in Mental Health -portaaliin, joka kokoaa yhteen EU-maiden parhaiksi arvioituja mielenterveyden ratkaisuja ja tukee niiden käyttöönottoa muissa maissa.

Kukunori ylläpitää viittä kulttuuripajaa, joista kolme toimii pääkaupunkiseudulla, yksi toimii valtakunnallisesti ja yksi verkossa. Kukunorin oman kulttuuripajatoiminnan lisäksi järjestö tukee muiden pajojen toimintaa mm. järjestämällä vertaisohjaajakoulutuksia ja digitaalisen alustan kansainvälisille kumppaneille.

Miten tunnistetut tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännön työtehtävissä

Vertaisohjaajat toimivat kulttuuripajoilla toiminnallisten ryhmien ohjaajina. Toiminnan sisällöt rakentuvat vertaisohjaajien ja osallistujien vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista, joita voivat olla esimerkiksi musiikki, kuvataide, liikunta, pelit digitaidot tai ruoanlaitto. Osallistujat voivat vaikuttaa siihen, mitä pajalla tehdään ja miten yhteisö kehittyy. Vertaisohjaajien tehtäviin kuuluvat mm ryhmien suunnittelu ja aikataulutus, osallistujien ohjaus ja tukeminen, työpajassa tarvittavien materiaalien hankkiminen yhdessä palkatun henkilöstön kanssa, ryhmistä tiedottaminen ja ryhmien ilmapiirin tukeminen. Vertaisohjaajat asettavat itselleen ja ohjaamalleen ryhmälle tavoitteet, joita seurataan yhdessä kulttuuripajojen ohjaajien kanssa. Vertaisohjaajien ryhmät kokoontuvat viikoittain ja niiden kesto saattaa vaihdella niiden sisältöjen mukaan. Vertaisohjaajat eivät toimi yksin, vaan ryhmissä tai paikan päällä on aina mukana joku palkattuun henkilöstöön kuuluva, mikäli avun tai muun tuen tarvetta ilmenee ryhmien ohjauksen aikana. Ryhmien jälkeen palautekeskustelut. Vertaisohjaajat saavat tehtävässään myös säännöllistä työnohjausta kulttuuripajojen ohjaajilta.

Vertaisohjaajaksi voivat kouluttautua sellaiset kulttuuripajojen kävijät, jotka haluavat jakaa osaamistaan toisille, syventää omaa osaamistaan jostakin mielenkiinnon kohteesta ja hankkia kokemusta ryhmien ohjaamisesta. Vertaisohjaajakoulutus muodostuu viidestä 3h mittaisesta tapaamisesta, joiden tavoitteena on antaa valmiudet toiminnallisten ryhmien itsenäiseen ohjaamiseen ja ryhmätilanteiden hallintaan ammattilaisen tukemana. Jokaiseen koulutuskertaan sisältyy teoriaosuus, itsenäisesti suoritettavia tehtäviä ja käytännön harjoituksia. Vertaisohjaajakoulutus toimii introna varsinaiseen vertaisohjaajan tehtävään, jonka laajuus määritellään jokaisen vertaisohjaajan kanssa erikseen. Vertaisohjaajakoultuksen suorittaneet saavat koulutuksestaan todistuksen.

Kukunorin vertaisohjaajakoulutuksessa ja vertaisohjaajan tehtävässä on tunnistettu Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon osa: Osallisuuden tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen

Toiminnan erityispiirteitä

Kukunorin kulttuuripajoille on ominaista toiminnallisen vertaistuen mallin soveltaminen eri ympäristöissä. Sitä on hyödynnetty mm. matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa osallisuuden ja voimavarojen vahvistamisessa; kouluissa ja oppilaitoksissa oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa; työpaikoilla mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa yhteisesti jaetun tiedon, tuen ja vertaisuuden keinoin; vankiloissa ja rikosseuraamustyössä vastuullisuuden, yhteisöllisyyden ja toivon rakentamisessa; urheilussa, jossa toiminta rakentuu jaetun tekemisen ympärille ja digitaalisessa ympäristössä, joka mahdollistaa toiminnallisuuden, vertaistuen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen yli rajojen.

Tilat/laitteet/palvelut/menetelmät

Kukunori ry:n toimitilat sijaitsevat Helsingin Malmilla. Tilat koostuvat toimistotilasta ja projektistudiosta. Toimistotila soveltuu isojen ryhmien kokoontumisiin ja koulutuksiin. Projektistudiosta käsin fasilitoidaan digitaalisten kulttuuripajojen toimintaa ja siellä on mahdollista äänittää, editoida, miksata ja masteroida audiota.

Kulttuuripaja on maksuton matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja yhteisö, jossa jokainen voi olla oma itsensä, oppia uutta ja saada tilaa vahvuuksilleen. Kulttuuripajoille on yhteistä GFP-mallin toteuttaminen. Suomessa kulttuuripajat toimivat kolmannen sektorin toimijoiden ylläpitäminä ja ympäristöt voivat vaihdella fyysisistä tiloista digitaaliseen. Kultuuripajojen arkea kannattelee kolme periaatetta: vertaisuus, toiminnallisuus ja ohjaus. Toiminnan sisällöt rakentuvat vertaisohjaajien ja osallistujien vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista, joita voivat olla esimerkiksi taide, liikunta, pelit digitaidot tai vaikkapa ruoanlaitto. Osallistujat voivat vaikuttaa siihen, mitä pajalla tehdään ja miten yhteisö kehittyy. Kulttuuripajat eivät ole ikäsidonnaista vaan GFP-mallilla toimivien kulttuuripajojen kohderyhmät voivat vaihdella lapsista seniori-ikäisiin, Myös osallistujien ja vertaisohjaajien taustat ja elämäntilanteet voivat vaihdella suurestikin. Kukunorin kulttuuripajojen toiminta tapahtuu sekä niiden omissa fyysisissä ympäristöissä, ja kumppaniorganisaatioiden tiloissa. Vertaisohjaajakoulutukset järjestetään aina kulloiseenkin tarkoitukseen parhaiten sopivassa fyysisessä tilassa tai verkon välityksellä. Vertaisohjaajakoulutus on yhteisöllinen prosessi, jossa oman osaamisen ja vahvuuksien löytäminen ja vahvistaminen sekä reflektio ovat avainasemassa. Menetelmänä painottuu tekemällä oppiminen ja toisilta osallistujilta ja ohjaajilta saatu palaute.

Ohjatun toiminnallisen vertaistuen GFP-malli yhdistää vertaistuen ja toiminnalliset aktiviteetit ja perustuu ihmisen voimavarojen vahvistamiseen merkityksellisen tekemisen ja vertaisuuden kautta. Vertaisuus syntyy siitä, että ihmiset kohtaavat toisensa jaettujen kokemusten ja kiinnostusten pohjalta – ei hierarkioiden tai diagnoosien kautta. Toiminnallisuus tarkoittaa, että yhteys rakentuu tekemällä ihmiselle tärkeitä asioita: musiikkia, käsitöitä, pelaamista, kirjoittamista, ideoimista, tiedon jakamista. Ei vain ongelmista puhumista, vaan kokemuksellista yhdessä olemista. Ohjaus taas tuo tukea antavan rakenteen. Koulutetut fasilitaattorit eivät neuvo, vaan mahdollistavat prosessin, tukevat ja kouluttavat ihmisiä ja jopa organisaatioita tukemaan toisiaan.Toiminnan tarkoituksena on luoda puitteet, joissa osallistujat voivat vahvistaa taitojaan elämän eri osa-alueilla. Tavoitteena on auttaa yksilöitä sekä kehittämään selviytymistaitoja, ja parantamaan emotionaalista hyvinvointiaan että rakentamaan resilienssiä ja itseluottamusta. Koulutettu henkilöstö vastaa toiminnan fasiliteeteista toimien vertaisohjaajien tukena. Vertaisohjaajat vastaavat ryhmien sisällöistä, tavoitteista ja osallistujien ohjaamisesta.

Henkilöstöresurssit

Vertaisohjaajakoulutuksesta vastaa kaksi kouluttajaa. Kouluttajien ammatillinen osaaminen painottuu mm. musiikki-, pelinkehitys-, kuvataide-, liikunta-, kasvatus- ja opetusalalle. Vertaisohjaajia tukee tehtävässään palkattuun henkilöstöön kuuluva. Kulttuuripajojen henkilöstön osaamisprofiili on moniammatillinen, jossa yhdistyvät sosiaalityön, kulttuurihyvinvoinnin ja opetus- ja ohjaustyön kompetenssit.

Valmentautujien/ohjattavien määrä työyksikössä (min-max)

4 - 16

Referenssit

Kävelyfutis, https://www.kukunori.fi/kavelyfutis/

Roso-tuotanto, https://www.rosotuotanto.fi/

Roso Games, https://www.rosogames.fi/

Kulttuuripaja Havis, https://www.kukunori.fi/kulttuuripaja-havis/

Muuta

Kuvat

Tutkinnon muodostuminen

Oppimisympäristössä on mahdollista hankkia osaamista rastitetuista tutkinnon osista.

Nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat

- Ammatillinen kohtaaminen kasvatus- ja ohjausalalla
x Yksilön, ryhmän ja yhteisön ohjaaminen
- Nuoren kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen
x Osallisuuden tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen
- Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala

Pakolliset tutkinnon osat

- Ammatillinen kohtaaminen kasvatus- ja ohjausalalla
- Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen
- Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen

Valinnaiset tutkinnon osat

- Perheiden kanssa toimiminen ja monialainen yhteistyö
- Perheiden kanssa toimiminen ja monialainen yhteistyö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien työympäristössä
- Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisala
- Pakolliset tutkinnon osat
- Suomalaisella viittomakielellä toimiminen
- Kommunikointikeinojen käyttö vuorovaikutuksen edistämisessä
- Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen
- Kommunikoinnissa tukea tarvitsevan oppijan oppimisen ohjaaminen
- Valinnaiset tutkinnon osat
- Ikääntyvien toiminnan ohjaaminen
- Ilmaisun ohjaaminen
- Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen ohjaaminen
- Kommunikoinnissa tukea tarvitsevan aikuisen itsenäisen suoriutumisen ohjaaminen
- Koulunuorisotyössä toimiminen
- Kuurosokeiden ja näkövammaisten asiakkaiden toiminnan ohjaaminen
- Liikkumisen ohjaaminen
- Luonto- ja elämystoiminnan ohjaaminen
- Tukea tarvitsevien ohjaaminen
- Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan ohjaaminen
- Huippuosaajana toimiminen
- Ilmastovastuullinen toiminta
- Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen
- Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen
- Yritystoiminnan suunnittelu
- Yrityksessä toimiminen

Tutkinnon osat

Osaamisen arviointi

Perustutkintojen yleiset arviointikriteerit

Henkilö
  • toteuttaa työn ohjeiden mukaisesti
  • toimii yhteistyökykyisesti
  • tarvitsee joissakin tilanteissa lisäohjeita
  • hyödyntää työssä tarvittavaa perustietoa
  • muuttaa toimintaansa saamansa palautteen mukaisesti

Ammattitaitovaatimukset

Ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa seuraavilta osin (rastitettu):

Yksilön, ryhmän ja yhteisön ohjaaminen

Ohjaajana toimiminen

Henkilö

x noudattaa ajantasaista työtään ohjaavaa lainsäädäntöä ja työympäristön toimintaohjeita
x toimii työympäristön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti
x toimii ohjattavien kanssa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden mukaan
x kohtaa ohjattavat yksilöinä ja ryhmän jäseninä kuunnellen ja kunnioittaen
x laatii ohjattavien kanssa toiminnalle periaatteita ja sääntöjä
x työskentelee ohjattavien kanssa osallisuuden periaatteiden mukaisesti
x edistää ohjattaviensa sosiaalisten taitojen kehittymistä
x toimii kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden mukaisesti
x hyödyntää tietoa ohjattavan ryhmän kehitysvaiheesta
x soveltaa ohjaustilanteissa tietoa ryhmädynamiikasta
- käyttää tietoa yhteisöohjaamiseen liittyen
- toimii hyödyntäen tietoa yleisimmistä kasvun ja tuen tarpeista

Ohjauksen menetelmien käyttäminen

Henkilö

x käyttää toiminnallisia ohjauksen menetelmiä
- suunnittelee ja toteuttaa retken työyhteisön käytänteiden mukaan
x suunnittelee ja toteuttaa tapahtuman työyhteisön käytänteiden mukaan
x huomioi esteettömyyden ja saavutettavuuden
x suunnittelee ja toteuttaa toimintaa huomioiden esteettisyyden ja viihtyvyyden
x osaa valita ohjaustyössään keskeiset välineet ja materiaalit ja laatii ohjaussuunnitelman
x ottaa toiminnassaan huomioon ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja toimijoita
x edistää ohjattavien omaehtoista harrastamista ja innostaa heitä hyvinvointia edistävään vapaa-ajan toimintaan
- hyödyntää tietoa leiri- ja retkitoiminnan keskeisistä periaatteista
x ehkäisee kiusaamista, häirintää, syrjintää ja väkivaltaa sekä puuttuu niihin
x käyttää digitaalisia toimintaympäristöjä työyhteisön käytänteiden mukaisesti

Projektityössä toimiminen

Henkilö

x laatii projektille suunnitelman
x suunnittelee ja toteuttaa projektimaisen työn työpaikan käytänteiden mukaan
x osaa valita tarkoituksenmukaiset ja monipuoliset menetelmät, välineet ja materiaalit projektimaiseen työhön
- hyödyntää tietoa projektityöhön liittyvästä talouden suunnittelusta
x arvioi projektin onnistumista asetettujen tavoitteiden mukaan

Turvallisuus ohjaustyössä

Henkilö

- huomioi toiminnassaan ohjattavien ruokavaliot
- huomioi toiminnassaan ohjattavien tavallisimmat sairaudet
x huomioi toiminnassaan ohjattavien tuen tarpeet
- osaa toimia ennaltaehkäisevästi liittyen turvallisuuteen
- osaa nimetä työhön liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä riskejä
- hyödyntää tietoa turvallisuusmääräyksistä ja työturvallisuudesta työpaikan säädösten ja määräysten mukaisesti
- hyödyntää tietoa pelastussuunnitelmasta
- laatii suunnittelemaansa ohjauskokonaisuuteen turvallisuussuunnitelman
- hyödyntää tietoa työkyvyn ylläpitämisestä

Osallisuuden tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen

Toimintaohjeiden mukaan toimiminen

Henkilö

x noudattaa ajantasaista työtään ohjaavaa lainsäädäntöä ja työympäristön toimintaohjeita
x kirjaa tarvittavat asiat työympäristön dokumentointijärjestelmään työpaikan käytänteiden mukaan
x hyödyntää tietoa kirjaamisen ja dokumentoinnin merkityksestä työssään
x noudattaa salassapito-, vaitiolo-, tietosuoja- ja tietoturvaohjeita

Yhteisöllisyyden tukeminen

Henkilö

x järjestää yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa
x hyödyntää tietoa yhteisöllisyyden merkityksestä
x toimii ohjattavien kanssa tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja moninaisuutta kunnioittaen
x käyttää tietoa ennaltaehkäisyn merkityksestä ohjaustyössä ja työskentelee ennaltaehkäisevällä työotteella
x työskentelee edistäen ohjattavien arjen- ja elämänhallintaa
x ehkäisee ohjauksellisin keinoin yksinäisyyttä
x käyttää tietoa ohjattavan lähiverkoston merkityksestä
x hyödyntää tietoa syrjäytymiskehityksestä ja syrjäytymisestä
x hyödyntää tietoa radikalisoitumisen prosessiin liittyen

Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus ohjaustyössä

Henkilö

x käyttää työssään tietoa mielenterveydestä
x hyödyntää tietoa erilaisista riippuvuuksista
x suunnittelee ja toteuttaa tavoitteellisen ohjauskokonaisuuden sosiaalisen vahvistamisen sekä osallisuuden näkökulmasta
x työskentelee hyödyntäen tietoa osallisuudesta
x käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja sekä selkokieltä
x hyödyntää vertaistoiminnan mahdollisuuksia
x työskentelee vahvistaen ohjattavien itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja
x antaa kasvatuksellista palautetta ohjattavilleen
x toimii ohjaustyössä tunnistaen epäasiallista käyttäytymistä ja puuttuu siihen toimintaohjeiden mukaisesti
x hyödyntää tietoa kotouttamisen merkityksestä ja maahanmuutosta

Palveluohjaus ja ohjattavien tukeminen vaikeissa elämäntilanteissa

Henkilö

- käyttää tietoa palveluohjauksesta ohjaustyössään
- tuntee oman työympäristön eri ammattiryhmiä ja vastuualueita
- osallistuu työtehtävänsä mukaisesti yhteistyöverkostoon ja tiedostaa moniammatillisen työn merkityksen
- tekee palveluverkostosta kuvauksen ohjattavan näkökulmasta
- hyödyntää tietoa digitaalisista ohjaus- ja neuvontapalveluista
- käyttää tietoa äkillisen kriisin vaiheista
- osaa toimia työympäristön toimintamallien mukaisesti kriisitilanteissa

Turvallisuus ja kehittyminen ohjaustyössä

Henkilö

x hyödyntää tietoa siitä, miten uhka- ja väkivaltatilanteissa toimitaan ja ennakoi työhön liittyviä riskitilanteita
x osaa erottaa ammatilliset toimintatavat henkilökohtaisista toimintatavoista
x keskustelee työtilanteista työyhteisössä
x toimii omien voimavarojensa rajoissa ja huolehtii omasta työssä jaksamisestaan