Yhteiskunnallinen yritys -logo.
  • Pakko vie kalatkin…

    Hallitusneuvotteluissa suunnitellaan ratkaisuksi nuorten syrjäytymisongelmaan oppivelvollisuuden pidentämistä. Monen nuorten kanssa työskentelevän mielestä ratkaisu on huono. Yksinkertaisesti toimimaton. Missä vaiheessa pakottaminen on kasvattanut itsetuntoa, saanut ottamaan vastuuta omasta elämästä tai lisännyt motivaatiota opiskeluun? Miten itse suhtauduit pakottamiseen ja velvollisuuksiin 15 -vuotiaana? Mistä syrjäytymiskehitys alkaa? Useiden kohdalla syrjäytymiskehitys alkaa varhaislapsuudesta ja jatkuu ylisukupolvisena huono-osaisuutena seuraavallekin sukupolvelle. Totta.…

    Lue lisää: Pakko vie kalatkin…
  • Otteita lapsistrategiasta: Miksi tarvitaan PAIKKOa?

    Suomen Valtioneuvoston julkaisu Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille valottaa suomalaisen yhteiskunnan perusasiaa, suhtautumista lapsiin ja nuoriin. Paneuduin erityisesti oppimisen edellytyksiin yhteiskunnassamme ja pohdin samalla, mikä on osaamisen tunnistamisen paikka ja tarve yhteiskuntakelpoiseksi kasvamisen prosessissa. Lainaukset ovat em. julkaisusta. Työpajan perusnuori? ”Nuorten edellytetään nykyisin osaavan toimia rationaalisesti ja itsenäisesti jo varhaisella iällä. Viimeaikaisena esimerkkinä liiallisestakin…

    Lue lisää: Otteita lapsistrategiasta: Miksi tarvitaan PAIKKOa?
  • PAIKKOjärjestelmä on päivitetty

    Ammatillisten perustutkintojen perusteet muuttuivat viime vuonna ja tammikuussa 2019 päivitimme PAIKKOjärjestelmän työversiot uusien tutkintojen mukaisiksi. Tällä viikolla olemme saaneet valmiiksi myös osaamistodistustyökalun päivityksen. Näin ollen olemme Suomen ensimmäinen ja ainoa ajantasainen malli, jolla osaamista voidaan tunnistaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Päivitystyö oli laaja, sillä päivitimme käytännössä kaikki käytössä olleet tutkinnot, joita on uudessa järjestelmässä 23 kpl. Lisäksi…

    Lue lisää: PAIKKOjärjestelmä on päivitetty
  • En opi – enkä voi mennä kouluun. Vai voinko?

    Suomessa on uskomattoman paljon ihmisiä, jotka ajattelevat, ettei mikään koulutus ole heitä varten. He eivät halua hakeutua minkäänlaiseen koulutukseen, eivät suostu keskustelemaan asiasta eivätkä keskustele mielellään minkäänsortin opettajan kanssa mistään asiasta. Jotkut kuitenkin ajautuvat työvoimapoliittisiin koulutuksiin tai työvalmennukseen. Osa tulee sinne pakosta. Osa siksi, että tuki katkeaa. Osa tulee vaikkapa hankkimaan ylläpitokorvauksia, joilla voi ostaa…

    Lue lisää: En opi – enkä voi mennä kouluun. Vai voinko?
  • Osaamisen havainnointia käytännön keinoin

    Suuri(n) osa koulutuskeskustelusta käydään teoreettisella tasolla. Keskustelemme pedagogisista ratkaisuista, oppimisteorioista, ihmiskäsityksestä ja muusta korkealentoisesta. Tarkastelemme oppimista ilmiönä teoreettisten viitekehysten kautta ja unohdamme sen, että merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työmaalla. Siellä ei välttämättä ole yhtään ainoaa työntekijää, joka ymmärtäisi keskustelun sisältöä. Oppimisympäristön kuvaus Aloitimme työpajojen oppimismahdollisuuksien arvioinnista. Sen osalta suurin haaste on aina ollut toiminnan kuvaaminen…

    Lue lisää: Osaamisen havainnointia käytännön keinoin
  • PAIKKO toiminnasta järjestelmäksi

    Kehittämisideasta projektiksi Kaikki kehittäminen alkaa ideasta. PAIKKO toiminnan perusajatuksia oli alunperin kaksi. Toisaalta oli ajatuksena helpottaa ”työvoimapoliittisessa toimenpiteessä” olevan mahdollisuuksia työllistyä tai ainakin päästä kouluttautumaan. Toisaalta mietittiin, miten ammatillisen koulutuksen keskeyttämisiä voitaisiin ennalta ehkäistä työpajatoiminnan avulla. Ensimmäisen PAIKKO – paikka pajalta ESR-hankkeen tavoitteet olivat tavallaan kahden suuntaiset – oppilaitoksesta työpajalle ja työpajalta oppilaitokseen. Hyvin nopeasti…

    Lue lisää: PAIKKO toiminnasta järjestelmäksi
  • Lukemalla vai tekemällä?

    EK ja Sanoma-yhtiöt ovat käynnistäneet ANKKA -kampanjan lukutaidon vahvistamiseksi https://twitter.com/hashtag/operaatioankka?src=hash . Kampanjassa jaetaan kaikille 10-vuotiaille luettavaksi sarjakuvalehtiä. Hyvää tarkoittavaan ja sinänsä hauskaan kampanjaan sisältyy kuitenkin myös tumma sivujuonne. Se sai minut kirjoittamaan tämän tekstin…. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja koulu kansakoulusta peruskoulun kautta ammatilliseen ja korkeaan koulutukseen on aina (itselläni on asiasta kokemusta viimeisten noin 50 vuoden…

    Lue lisää: Lukemalla vai tekemällä?
  • Oppimisympäristön tunnistaminen käytännössä

    Työpajojen erilaisuus haastaa Kun PAIKKO hankkeen alkaessa mietimme oppimisympäristön tunnistamisen käytäntöjä, suuren haasteen muodosti tietenkin työpajojen erilaisuus. Etsimme käytänteitä, jotka sopisivat niin pienille kuin suurillekin toimijoille. Ja jotka olisivat luotettavasti toistettavissa hyvin erilaisissa ympäristöissä ja työpaikoilla. Ja joiden toteuttaminen olisi riittävän käytännöllistä ja helppoa – ja ymmärrettävää. Tutkinnon perusteet kokonaisuutena koettiin työvalmennuksessa liian raskaaksi kokonaisuudeksi.…

    Lue lisää: Oppimisympäristön tunnistaminen käytännössä
  • Osaamistodistus tukee elinikäistä oppimista

    Osaamisen aika? Sitra on käynnistänyt ohjelman osaamisen aika. Twitter on pullollaan peruskouluun, ammatilliseen koulutukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyvää keskustelua, jossa mietitään Suomen koulutustason nostamisen mahdollisuuksia. Minusta helpoin, edullisin ja mielekkäin tapa nostaa suomalaisten koulutustasoa, on parantaa pelkän peruskoulun varassa olevan aikuisväestön mahdollisuuksia kouluttautua. Vaikka meillä olisi millainen koulutustakuu ja pakkohaku ja paikka kaikille, osa peruskoulun…

    Lue lisää: Osaamistodistus tukee elinikäistä oppimista
  • Projektista pysyväksi toiminnaksi – kynnys vai piikkilankaa?

    Projektirahoituksen kova logiikka Projektiorganisaatioiden ongelmana on aina se, että jokaisessa projektissa on keksittävä jotain uutta. Tämä on johtanut siihen, että aika ajoin päädytään keksimään samaa pyörää aina vaan uudelleen vähän muuntuneella otteella – tai eri rahoitusmuodon kautta. Projektien logiikassa ratkaisee se, miten innovatiivisena hanketta pidetään. Silloin tietysti aloitetaan aina alusta eikä pystytä hyödyntämään aiheen parissa…

    Lue lisää: Projektista pysyväksi toiminnaksi – kynnys vai piikkilankaa?