Kuinka kuvata moniulotteisen toiminnan vaikuttavuutta? Mihin toiminnalla pyritään ja saavutetaanko sillä niitä vaikutuksia, joita tavoiteltiin. Miten ihmeessä nämä asiat todennetaan? Yhteiskuntatieteilijänä tiedän liiankin hyvin, miten vaikeaa erilaisten kausaalisuhteiden tutkiminen ihmisten kesken on. Suoraviivaisista syysuhteista on turha haaveilla. Ja sitten vielä se, että kerääkö joku nyt jo tietoa, jonka avulla toimintaa voisi perustella.
Itse olemme omassa työssämme havainneet vaikutuksi neljällä eri tasolla. Yksilön, organisaation, alueen ja yhteiskunnan tasolla ilmenevät vaikutukset kiertyvät kehäksi, jonka sisällä on helppoakin helpompaa sortua erilaisiin kehäpäätelmiin ja toiveajatteluun. Tällä hetkellä on käytettävissä oleva tieto on sirpaleina muihin tarkoituksiin kootun tiedon sisällä – on ensin löydettävä ne oletetut vaikutukset, joita osaamistodistuksilla on ja sitten mietittävä, kuinka ne voitaisiin tietoa keräämällä todentaa. Työpajatoiminnasta kerätyissä tiedoissa ongelmana on se, ettei niistä tällä hetkellä ole mahdollista erotella osaamistodistuksen saaneiden vastauksia muista.
PAIKKO toiminnassa lähtökohtana on toisaalta työvalmennustoiminnan kehittäminen, toisaalta yksilölle osaamisen dokumentoinnista koituvat hyödyt. Työvalmennusorganisaatioiden osalta hyödyt ovat selvästi havaittavissa arkitoiminnassamme. Toiminnan kehittäminen oppimisympäristöraporttien pohjalta näkyy niiden päivittämistarpeina toiminnassamme. Valmennusprosessien tavoitteellisuuden lisääntyminen ja jäntevöityminen on keskusteluissa tärkeimpiä puheenaiheita. Keskustelut omasta toiminnasta ulkopuolisen asiantuntijan kanssa luo uskoa ja terävyyttä omaan toimintaan – siihen vaikuttaa sekin, että kaikki oppimisuympäristöjen tunnistamisraportit on julkaistu www.paikko.fi -sivustolla.
Yksilöön liittyvät vaikutukset ja niiden tavoitteleminen juontaa juurensa ihmiskäsityksestämme. Jokainen osaa ja jokainen oppii – ja jokainen haluaa oppia ja olla mukana jossain merkittävässä. Kun ihminen saa riittävästi kielteistä palautetta, hän oppii olemaan haluamatta mitään ja pyrkimättä mihinkään. Ainoa tapa päästä tästä noidankehästä on saada luotettavasta lähteestä uskottavaa positiivista palautetta. Ihmisen pitää uskaltaa uskoa omiin mahdollisuuksiinsa – ja siinä auttaa osaamistodistus. Tärkein vaikutus on itsetunnon vahvistuminen. Tätä asiaa on työpajatoiminnan osalta tutkittu SOVARI-mittarilla, jonka avulla selvitetään työpajatoiminnan vaikutusta sosiaaliseen vahvistumiseen. SOVARI-raportit on löydettävissä TPY:n sivuilla.
Opiskelemaan hakeutuvan osalta opiskeluajan lyheneminen ja aiemmin opitun tunnistaminen henkilökohtaista osaamisenkehittämissuunnitelmaa laadittaessa on selvä hyöty monelle. Tämän dokumentointiin tarvitaan pitkälle menevää yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien kanssa, jotta vaikutus yksilöllisiin opintopolkuihin saataisiin dokumentoiduksi.
Näiden osa-alueiden lisäksi osaamistodistuksella on iso merkitys alueellisesti ja yhteiskunnallisesti – mutta niistä lisää sitten toisella kertaa…
Teksti: Susanna Uusitalo


