PAIKKO®
Oppimisympäristön tunnistamisraportti
Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla.
Oppimisympäristön tunnistaminen
Tämän oppimisympäristön tunnistaminen on toteutettu PAIKKO®-järjestelmän mukaisesti. Tunnistustyön on suorittanut ulkopuolinen asiantuntija, jolla on riittävä asiantuntemus ammatillisen tutkinnon perusteesta.
Valtakunnallista PAIKKO®-järjestelmää hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki. PAIKKO-järjestelmän työkaluja ovat Oppimisympäristöjen raportit ja Osaamistodistus. Toimintamallin kehittämistyö aloitettiin vuosina 2012–2018 toteutetuissa ESR–hankkeissa.
Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto 2023
| Perusteen nimi | Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto |
|---|---|
| Määräyksen diaarinumero | OPH-3837-2022 |
| Koulutukset | Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto |
| Osaamisalat | Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisala |
| Ohjauksen osaamisala | |
| Romanityön osaamisala | |
| Perhepäivähoidon osaamisala | |
| Kasvatuksen osaamisala | |
| Tutkintonimikkeet | Perhepäivähoitaja |
| Koulunkäynninohjaaja | |
| Voimaantulo | 01.01.2023 |
| ePerusteet | https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/8262880/tiedot |
Organisaatio
Laptuote-säätiö sr
Toimintayksikkö
Työelämäosallisuuden kokemusosaaja -toiminta, Laptuote-säätiö sr, Kivenkatu 2-4, 53600 Lappeenranta
Yhteyshenkilöt
Leena Anonen, Hankepäällikkö, 040 529 5592, leena.anonen@laptuote.fi
Hanne Hotti, Hanketyöntekijä, 044 418 2929, hanne.hotti@laptuote.fi
Kotisivut ja sosiaalinen media
Oppimisympäristö tunnistettu
01.04.2024
Ulkopuolinen oppimisympäristön tunnistaja
Kirsi Hiekkala, suunnittelija, KYT, PAIKKO
Oppimisympäristöraportti päivitetty
24.06.2025
Oppimisympäristön kuvaus
Organisaation ja työ- ja toimintaympäristön kuvaus
Laptuote-säätiön sr:n ja SaimaanVirta ry:n hallinnoima Osaamisen Polut -hanke järjestää työelämäosallisuuden kokemusosaaja-koulutuksen henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan työllisyyden kokemusosaajina, oman työllisyystarinansa kertojina.
Laptuote-säätiö on yleishyödyllinen työpajatoimija ja yhteiskunnallinen yritys. Toimintamme tähtää kestävän hyvinvoinnin rakentamiseen ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen valmennuksen, kuntoutuksen ja koulutuksen keinoin. Tuotamme palveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille. Vuosittain toimintamme piirissä on noin 500 asiakasta, joille tuotamme noin 30 000 työllistymiseen ja koulutukseen pääsemiseen tähtäävää valmennuspäivää. Toimimme asiakkaidemme hyväksi koko Etelä-Karjalan alueella. Toimipisteemme sijaitsee Lappeenrannassa. Työskentelemme Laptuote-säätiössä ihmistä vahvistavalla työotteella, nojautuen ratkaisukeskeisyyteen ja dialogisuuteen. Valmennustyössä meille on tärkeää luottamuksen rakentaminen, onnistumiset ja ilon aiheet sekä yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa. Näin saavutetaan luottamusta elämään, joka antaa myös suuntaa tulevaan.
Toimintaamme ohjaavat seuraavat arvot:
Yhteisöllisyys: Työtapamme Laptuote-säätiössä perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja verkostoyhteistyöhön. Annamme asiakkaille mahdollisuuden vertaistukeen sekä olemme osa kumppanuusverkostoa.
Yksilöllisyys: Toimimme asiakaslähtöisesti ja kunnioitamme erilaisuutta. Tuemme yksilön kasvua ja löydämme ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Osaaminen: Panostamme jatkuvaan kehittämiseen. Työmme perustuu laaja-alaiseen osaamiseen. Olemme luotettava yhteistyökumppani.
Vaikuttavuus: Toimimme tavoitteiden mukaisesti ja vastaamme yksilön sekä yhteiskunnan tarpeisiin, toimintamme tuottaa lisäarvoa. Olemme toiminnassamme tilintekovastuullisia.
Yhteiskumppanina toimivat mm. Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Lappeenrannan kaupunki, Parikkalan kunta, Kansaneläkelaitos (KELA), Etelä-Karjalan Työllisyysalue, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus, Oktetti Ry, STEA, Valtakunnallinen työpajayhdistys INTO ry ja Vates-säätiö.
Laptuote-säätiö sr:n valmennusyksiköt muodostavat monipuolisen oppimisympäristön, jossa huomioidaan valmentautujan yksilöllisiä tarpeita.
Valmennusyksiköiden työympäristöt mahdollistavat työelämän kaltaisen työskentelyn ja työympäristön. Erityistä huomiota kiinnitetään työ- ja yksilövalmentajien kanssa valmentautujan osallisuuden tukemiseen tutustumalla työelämän pelisääntöihin ja vahvistamalla työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista valmentautujan tavoitteiden mukaisesti.
Laptuote-säätiö sr:n valmennusyksiköissä valmentautujat saavat työvalmentajalta perehdytyksen työtehtäviin opastusta päivittäisiin työhön liittyviin toimintoihin. Lisäksi yksilövalmennus tukee valmennettavaa henkilökohtaisten haasteiden ja tavoitteiden kanssa. Valmentautujalle on myös tarjolla erilaisia ryhmätoimintoja, joihin voi vapaaehtoisesti osallistua toimintapäivien aikana. Valmentautujalla on mahdollisuus tehdä työtä oman kiinnostuksensa ja omien oppimisen edellytysten puitteissa.
Laptuote-säätiössä kehitämme aktiivisesti omaa toimintaamme ja toimintaympäristöämme hankkeiden avulla. Kehitämme työllisyyttä edistäviä tukimuotoja ja palveluja huomioiden Työllisyysalueen sekä sosiaali-ja terveydenhuollon muuttuvan palvelurakenteen ja toimintaympäristön. Meille on tärkeää tasa-arvoisuus ja erilaisuuden kunnioittaminen. Haluammekin olla edistämässä yhdenvertaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, joka tarjoaa työllistymismahdollisuuksia ja työllisyyden polkuja kaikenlaisille ihmisille heidän taustojaan ja tarpeitaan huomioiden.
Miten tunnistetut tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännön työtehtävissä
Laptuote-säätiö sr ja saimaanVirta ry toteuttavat yhteistyössä Työelämäosallisuuden kokemusosaaja -koulutuksen. Lähtökohtana on, että työelämäosallisuuden kokemusosaaja on vapaaehtoinen, joka haluaa jakaa kokemuksiaan työttömyydestä, työllistymistä tukevista palveluista ja omasta työelämäpolustaan. Kokemusosaaja on valmis kertomaan omaa tarinaansa ja jakamaan kokemuksiaan erilaisissa vertaistuki-, koulutus-, kehittämis- ja tiedotustilanteissa omien mahdollisuuksiensa mukaan. Keskeistä on, että koulutukseen osallistuva haluaa kertoa oman työllistymistarinansa. Työelämäosallisuuden kokemusosaaja -koulutuksen suunnittelussa on sovellettu Kokemustoimintaverkoston käyttämää koulutusmallia (kokemustoimintaverkosto.fi), ja koulutuksen suunnitteluvaiheessa on tehty yhteistyötä Kokemustoimintaverkoston kanssa.
Koulutuksen tavoitteena on, että koulutettava osaa jäsentää ja välittää kokemuksellista tietoaan henkilöille, joilla ei ole vastaavaa kokemusta. Koulutus sisältää mm. esiintymistaidon koulutusta ja sen harjoittelua sekä ohjausta työllisyyspolkuun liittyvän tarinan rakentamiseen. Osallistuja saa tietoa työllisyyden hoitoon liittyvistä palveluista sekä alueellisesta ja valtakunnallisesta kokemustoiminnasta sekä oppii tuntemaan kokemustoimijatoiminnan erilaiset muodot ja hahmottaa itselleen sopivan roolin työelämäosallisuuden kokemusosaajana.
Koulutukseen kuuluu ennakkotehtävä, joka auttaa hahmottamaan henkilökohtaista kokemusosaajan tarinaa. Välitehtäviin kuuluu oman tarinan rakentaminen. Koulutuksen aikana valmistuu kunkin osallistujan oma ”hissipuhe”. Osallistujaa voidaan auttaa tallentamaan hissipuheensa videoksi, jos hän toivoo sitä itse. Koulutuksen aikana kukin osallistuja valmistelee omaa tarinaansa ja osaamistaan esittelevän esittelyaineiston.
Koulutuksen aikana tehdään ryhmätöitä ja keskustellaan sekä pareittain että ryhmissä. Osa tehtävistä tehdään itsenäisesti. Koulutuksen lopuksi osallistuja esittää kokemustarinansa kuulijoille.
Koulutuskertojen sisältö ja tavoitteet:
1. kerta: Tavoitteena turvallisen ilmapiirin luominen, tutustuminen, ryhmäytyminen, koulutuksen aihepiirien yleinen esittely ja ennakkotehtävän purku. Kotitehtäväksi tulee oman aarrekartan työstämisen alustava pohtiminen. Aarrekarttaa täydennetään koulutuksen aikana.
2. kerta: Kokemustoiminnan käsitteiden ja erilaisten tehtävien ymmärtäminen. Vinkkejä esityksen rakentamiseen: Mistä on hyvä esiintyjä ja hyvä esitys tehty? Tavoitteena on myös jäsentää ja rajata kokemustietoa erilaisista näkökulmista. Oman esityksen suunnittelu aloitetaan. Esityksen valmistelussa osallistuja hyödyntää muun muassa tekemäänsä aarrekarttaa.
Kokoontumiskerralla tutustutaan erilaisiin tapoihin tehdä oma työelämäosallisuuden kokemusosaajan esittelymateriaali, jota kukin osallistuja työstää koulutuksen aikana. Esittelymateriaali voi olla esimerkiksi CV tai video.
Kokoontumiskerran lopuksi on PAIKKO-järjestelmän (www.paikko.fi) lyhyt esittely, sillä koulutukseen osallistuvat saavat PAIKKO-osaamistodistuksen, joka perustuu Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon perusteisiin. Työelämäosallisuuden kokemusosaaja -koulutuksen järjestämiseen liittyvä oppimisympäristö on tunnistettu yhteistyössä PAIKKO-järjestelmän toiminnasta vastaavan Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n (KYT) henkilöstön kanssa.
3. kerta: Kokemuksia ja tuloksia kokemustoiminnasta:
Esitellään kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen liittyvän opinnäytetyö. Kokoontumiskertaan kuuluu kokemustoimijan (esim. kokemusasiantuntija) vierailu kasvokkain tai Teams-yhteyden välityksellä.
Yhdessä jäsennetään ja rajataan kokemustietoa erilaisista näkökulmista. Hahmotellaan omaa työelämäosallisuuden kokemusosaajan roolia ja toimintakenttää. Osallistujan aloittavat kokemusosaajan esittelymateriaaliensa tekemisen.
4. kerta: Ilmaisutaidon harjoituksia. Ohjaajana toimii esiintymis- ja/tai ilmaisutaidon kouluttaja. Kukin osallistuja valitsee itselleen sopivan tavan oman kokemustarinansa esittämiseen.
5. YKSILÖOHJAUSTA kokemusosaamisen roolin omaksumisen tueksi. Yksilöohjauksessa voidaan hyödyntää etäyhteyksiä mahdollisuuksien ja osallistujien toiveiden mukaan.
6. kerta: Tavoitteena osata esittää oma kokemus kuulijoille, jolla ei ole samaa kokemusta. Henkilökohtaisen työelämän kokemusosaajan esittelymateriaalin viimeistely. Koulutuksen päättäminen ja pienimuotoinen yhteinen juhlahetki.
Kokoontumiskerran lopussa on PAIKKO-osaamistodistusten jakaminen koulutukseen osallistuneille, koulutusta koskevan palautteen keruu sekä jatkotoimenpiteistä sopiminen.
Toiminnan erityispiirteitä
Osaamisen polut -hanke (ESR+ 2023-2025) järjestää kokemusosaajakoulutuksen osana hankeen toimintaa, jossa kehitetään uusia koulutus ja ryhmätoimintoja.
Työelämäosallisuuden kokemusosaaja -koulutuksen suunnittelussa on tehty yhteistyötä Kokemustoimintaverkoston (kokemustoiminta.fi) kanssa. Koulutus on avoin sekä Kokemustoimintaverkoston jäsenille että muille asiasta kiinnostuneille. Osaamisen polut - osaamisen poluilla kohti työelämää -hanke on tehnyt yhteistyösopimuksen Kokemustoimintaverkoston kanssa.
Tilat/laitteet/palvelut/menetelmät
Koulutuksen lähiopetus toteutetaan Lappeenrannassa Laptuote-säätiön tiloissa (Kivenkatu 2-4, 53600 Lappeenranta) Osaamisen polut -hankkeen toiminta-aikana. Käytössä on ryhmätoimintaan soveltuvat koulutustilat, jossa on ajanmukaiset AV-laitteet.
Koulutus toteutetaan lähiopetuksena. Kukin ryhmätapaaminen kestää noin 4 tuntia. Kokoontumiskertoja on yhteensä kuusi, joista viisi on ryhmätapaamisia ja yksilövalmennusta. Yksilöohjauksessa hyödynnetään osallistujan niin toivoessa etäyhteyttä (esim. Teams).
Henkilöstöresurssit
Työelämäosallisuuden kokemusosaajakoulutuksen järjestämisestä vastaavat Osaamisen polut - osaamisen poluilla kohti työelämää -hankkeen työntekijät:
- Hankepäällikkö, Laptuote-säätiö sr
- Hanketyöntekijä, Laptuote-säätiö sr
- Hankekoordinaattori, SaimaanVirta ry
- Projektiasiantuntija, SaimaanVirta ry
- Hanketyöntekijä, SaimaanVirta ry
Koulutuksen järjestämisestä vastaavilla henkilöillä on monipuolinen kokemus sosiaalialan tehtävistä, opetustehtävistä, kehittämistehtävistä sekä työ- ja yksilövalmennuksesta. Koulutustaustaltaan nämä henkilöt ovat muun muassa sosionomeja, työvalmentajia ja ammatillisia opettajia. Kaikilla heistä ei ole sama koulutustausta: Kunkin osaaminen täydentää toisten kouluttajien osaamista.
Hankkeen työntekijöiden ammatillista osaamista täydennetään koulutuksen järjestämisessä ostopalveluilla: Kouluttajana toimii muun muassa ilmaisutaidon tai teatteri-ilmaisun ohjaamisen ammattilainen.
Valmentautujien/ohjattavien määrä työyksikössä (min-max)
4 - 12
Referenssit
Yhteiskunnallinen yritys, https://www.laptuote.fi
Yhteiskunnallinen yritys: Laptuote-säätiöllä on Suomalaisen työn liiton myöntämä käyttöoikeus Yhteiskunnallisen yritysmerkin käyttöön. Merkillä viestitään yhteisen hyvän tuottamisesta ja yrityksen arvopohjasta. Yhteiskunnallisen yrityksen erottaa muista yrityksistä se, että liiketoimintaa tehdään ensisijaisesti jonkin yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen päämäärän vuoksi. Se voi olla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistäminen tai erityisryhmien kuntouttaminen. Yhteiskunnallinen yritys noudattaa samoja pelisääntöjä kuin muutkin yritykset, ilman julkisia tukia tai erityisasemaa lainsäädännössä. Saadakseen Yhteiskunnallinen Yritys -merkin yrityksen on muun muassa osoitettava toimintansa yhteiskunnallinen merkitys avoimesti. Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan tuloksestaan tavoitteensa edistämiseen kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittamalla.
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n työpajatoiminnan käsikirja, https://www.intory.fi
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n työpajatoiminnan käsikirja Laptuote-säätiö on osallistunut kehittäjäryhmän jäsenenä aktiivisesti Into ry:n työpajatoiminnan käsikirjan luomiseen. Kehittäjätyöryhmään on osallistunut 16 henkilöä ja organisaatiota. Kehittäjäryhmän tehtävänä on ollut asiantuntijuuden tuominen käsikirjan teemoihin.
Muuta
Työelämäosallisuuden kokemusosaaja -koulutukset järjestetään osana Osaamisen polut - osaamisen poluilla kohti työelämää -hankkeen (ESR+, 2023-2025) toimintaa. Laptuote-säätiö sr:n ja SaimaanVirta ry:n toteuttaman ryhmähankkeen toimintaan sisältyy muun muassa opinnollistamisen toimenpiteitä. Osaamisen polut -hankkeessa tehdään oppimisympäristöjen tunnistamista Laptuote-säätiö sr:n ja SaimaanVirta ry:n työpajaympäristöissä sekä mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisissa yrityksissä. Muita keskeisiä hankkeen toimenpiteitä on muun muassa työhönvalmennuksen ohjausmallin kehittäminen.
Työelämäosallisuuden kokemusosaaja -koulutuksen suunnittelussa on tehty yhteistyötä Kokemustoimintaverkoston (kokemustoiminta.fi) kanssa. Koulutus on avoin sekä Kokemustoimintaverkoston jäsenille että muille asiasta kiinnostuneille. Osaamisen polut - osaamisen poluilla kohti työelämää -hanke on tehnyt yhteistyösopimuksen Kokemustoimintaverkoston kanssa.
Kuvat
Tutkinnon muodostuminen
Oppimisympäristössä on mahdollista hankkia osaamista rastitetuista tutkinnon osista.
Pakolliset tutkinnon osat
- Ammatillinen toiminta ja työelämäosaaminen kasvatus- ja ohjausalallaKoulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat
- Oppijan ja oppimisen ohjaus- Tuen tarpeeseen vastaaminen oppimisen ja ohjauksen ympäristöissä
Valinnaiset tutkinnon osat
- Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus- Koulunkäynnin ja opiskelun ohjaus ja tuki
Perhepäivähoidon osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat
- Lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen yhteistyössä huoltajien ja muiden ammattilaisten kanssa- Toimiminen perhepäivähoitoympäristössä
Valinnaiset tutkinnon osat
- Pedagogisen toimintakulttuurin toteuttaminen varhaiskasvatuksessaTutkinnon osa Lapsen, kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen kasvatus ja ohjausalan perustutkinnosta
Romanityön osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat
- Yksilö- ja yhteisölähtöinen asiakas- ja viranomaisohjaus romanityössä- Romanilähtöinen monikulttuurinen ohjaustyö
Kasvatuksen osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat
- Pedagogisen toimintakulttuurin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa- Lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen yhteistyössä huoltajien ja muiden ammattilaisten kanssa
Ohjauksen osaamisala
Valinnaiset tutkinnon osat
- Lapsen ja nuoren suojelu kasvatus- ja ohjaustyössä- Osaamisen ja työllistyvyyden ohjaus
- Aikuisten ohjaus eri elämäntilanteissa
Valinnaiset tutkinnon osat
- Etsivässä työssä toimiminen- Kulttuurinen moninaisuus kasvatus- ja ohjaustyössä
x Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen
- Romanikielen käyttäminen ohjaustyössä
- Draamailmaisun käyttö kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- Kuvallisen ilmaisun käyttö kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- Musiikillisen ilmaisun käyttö kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- Suomen kielen lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen ohjaus
- Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon aktiivinen edistäminen
Tutkinnon osat
Osaamisen arviointi
Ammattitutkinnon perusteissa kuvataan perustutkintoa syvällisempää tai rajatumpiin työtehtäviin kohdistunutta osaamista.
Ammattitutkintojen arviointikriteerit määrittelevät tutkinnon osan hyväksytyn suorituksen tason. Ammattitaitovaatimuksen kaikkien arviointikohteiden tulee toteutua, jotta se voidaan tunnistaa oppimisympäristössä.
Ammattitaitovaatimukset
Ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa seuraavilta osin (rastitettu):
Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen
Ammattitaitovaatimukset
Henkilö osaa
x toimia monialaisen työyhteisön tai verkoston jäsenenä
x toimia palvelujärjestelmässä
- ohjata vertaisryhmää
x käyttää omaa kokemusasiantuntijuuttaan työvälineenä
x arvioida ja kehittää omaa osaamistaan ja ammatillisuuttaan.
Osaamisen arviointi
Henkilö hahmottaa kokemusasiantuntijuuden periaatteet ja monimuotoisuuden sekä merkityksen osana toimintaympäristöä.
Henkilö
x tunnistaa erilaiset kokemusasiantuntijuuden muodot, kuten omakohtainen sairastuminen ja siitä kuntoutuminen, palvelujärjestelmien asiakkuus, erityisryhmän jäsenyys sekä läheisen näkökulma
x erottaa eri kokemustoimijakäsitteet toisistaan, kuten vertaistoimija, vertaistyöntekijä, kokemustoimija, ammatillinen kokemusasiantuntija ja kokemuksen omaava ammattilainen
x ymmärtää kokemusasiantuntijan roolin asiakkaan aseman vahvistajana, ennakkoluulojen murtajana, oikeanlaisen tiedon välittäjänä sekä palveluiden suunnittelijana, kehittäjänä ja arvioijana
x ymmärtää koulutuksen merkityksen ammatilliseen kokemusasiantuntijuuteen kasvamisessa muun muassa hankkiakseen reflektointitaitoja ja hyödyntääkseen paremmin omia kokemuksiaan työssään
x tutustuu järjestäytyneeseen kokemusasiantuntijatoimintaan ja kokemusasiantuntijatoimijoihin.
Henkilö toimii monialaisen työyhteisön tai verkoston jäsenenä.
Henkilö
x toimii ammattilaisen kanssa työparina
x tunnistaa ei-kokemustaustaisen ammatillisen työn merkityksen ja toimii rakentavasti yhteistyössä
x tunnistaa omat asenteensa ja toimii ammatillisesti eri toimijaryhmien kanssa
x hallitsee digivälineiden käytön tiedonhaussa ja viestinnässä
x aikatauluttaa työnsä ja käyttää kalenteria
x ymmärtää työn ja vapaa-ajan rajat ja pitää huolta omasta jaksamisestaan.
Henkilö toimii palvelujärjestelmässä.
Henkilö
x ymmärtää vaitiolovelvollisuuden ja toimii sen mukaisesti
x hyödyntää kokemusosaamistaan palvelujärjestelmän arvioinnissa ja kehittämisessä
x toimii tarvittaessa tulkkina asiakkaiden, ammattilaisten ja palvelujärjestelmän välillä
x työskentelee rakentavassa vuorovaikutuksessa eri toimijaryhmien kanssa
x ratkaisee ammatillisesti erilaiset haastavat erityistilanteet, esimerkiksi tuttujen kohtaaminen asiakkaina
x ymmärtää työyhteisön tuen sekä työnohjauksen merkityksen.
Henkilö ohjaa vertaisryhmää.
Henkilö
- laatii vertaisryhmäläisten kanssa ryhmän pelisäännöt
- ohjaa ryhmää hyödyntäen kokemusasiantuntijuuttaan
- tietää oman roolinsa ohjaajana rajaten omien kokemustensa kertomista
- tunnistaa erityyppisten ryhmien piirteet, ryhmäilmiön ja ryhmien vaiheet
- noudattaa ryhmän ohjaamisessa eettisiä periaatteita
- arvioi ryhmäläisten kykyä osallistua ryhmätoimintaan ja vertaistoiminnasta hyötymistä
- ohjaa tarvittaessa ryhmäläisen ammattiavun piiriin.
Henkilö käyttää omaa kokemusasiantuntijuuttaan työvälineenä.
Henkilö
x tekee rajausta yksityisen ja julkisen tiedon välille oman tarinansa käyttämisessä
x tunnistaa ja jäsentää ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet oman tai läheisen toimintakyvyn paranemiseen tai kuntoutumiseen
x antaa toivoa selviytymisestä
x hyödyntää omaa kokemustaan erityisryhmänsä tasa-arvoisuuden sekä tietoisuuden lisääntymiseksi
x toimii yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden sekä monenlaisuuden ymmärtämisen edistämiseksi
x näkee asiat omaa kokemusta laajemmin ja toimii suuremman ryhmän äänenä
x tiedostaa oman kokemusasiantuntijatoimintansa vaikutukset muihin ja toimii vastuullisesti
x työstää omat kokemuksensa tarinaksi ja esittää sen
x kehittää esiintymis- ja vuorovaikutustaitojaan ja ymmärtää niiden merkityksen kokemusasiantuntijatoiminnassa
x käyttää sosiaalista mediaa ja eri mediaympäristöjä vastuullisesti ymmärtäen yksityisen ja ammatillisen kohderyhmän viestinnän rajat.
Henkilö arvioi ja kehittää omaa osaamistaan kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana.
Henkilö
x arvioi omaa osaamistaan monipuolisesti ja perustellen
x pyytää ja ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä oman osaamisensa ja ammatillisuutensa kehittämisessä
x kehittää aktiivisesti osaamistaan kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana.