Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössäkin esiintyvät käsitteet osaamisen tunnistaminen ja osaamisen tunnustaminen. Yhden kirjaimen ero on niiden kohdalla merkittävä.

Osaamista voidaan tunnistaa missä tahansa ja sen voi tehdä kuka tahansa. Työelämässä tehdään usein havaintoja työkavereiden ja yhteistyökumppanien osaamisesta. Osaamista voi tunnistaa myös itse – ja ymmärtää sitä kautta oman arvonsa työmarkkinoilla. Osaamistodistustoiminta on järjestelmällistä osaamisen tunnistamista, joka perustuu selkeästi määriteltyihin osaamiskriteereihin ja toimintaympäristön mahdollisuuksien raportointiin.

Osaamista tunnustettaessa vaaditaan aina mukaan tutkinto. Osaaminen tunnustetaan silloin osaksi tiettyä tutkintoa, sen laajuus määritellään ja sitä myös arvioidaan. Tunnistettu osaaminen on arvokasta inhimillistä pääomaa, mutta vasta oppilaitoksen tunnustaessa osaamisen se muuttuu tutkintosuoritukseksi tai sellaisen osaksi.

Järjestelmällinen osaamisen tunnistaminen

Osaamista voidaan tunnistaa työelämässä ilman, että sitä erikseen dokumentoidaan mitenkään. Se on osa rekrytointiprosesseja ja joka päiväistä työnjakoa työpaikoilla. Se tekee, joka osaa – ja on esimiesten tehtävä tunnistaa osaaminen ja määritellä työtehtäviä sen mukaisesti. Osaamista arvostetaan ja arvioidaan työelämässä hyvin monissa tilanteissa, joiden kaikkia ulottuvuuksia emme tunnista.

Kun puhutaan opinnollistamisesta, oppimismahdollisuuksien tunnistamisesta erilaisilla työpaikoilla ja opittujen taitojen järjestelmällisestä havainnoinnista ja dokumentaatiosta, puhutaan edelleen tunnistamistyöstä. Osaamisalueita tunnistetaan joko laadittujen osaamismerkkien tai oppimisympäristöstä kirjoitettujen raporttien perusteella ja ne dokumentoidaan juuri mainituin osaamismerkein tai osaamistodistusten avulla. Tavoitteena on tunnistaa erilaisten työtehtävien ja/tai tutkintojen suorittamisen kannalta tärkeänä pidettäviä osaamisalueita ja antaa niistä järjestelmällistä palautetta.

Tällainen strukturoitu osaamisen tunnistaminen voidaan tehdä missä tahansa. Kun kyseessä ei ole varsinaisen tutkintosuorituksen eikä muun virallisena pidettävän oppiarvon saavuttaminen, tunnistamisen voi tehdä kuka tahansa henkilö. Tärkeintä on tehdä havaintoja osaamisesta ja sen laadusta ja kirjata tehdyt havainnot osaamismerkkien tai osaamistodistuksen avulla. Tämä ei vaadi erityisosaamista, suorituksia ei arvioida eikä tutkintoja suoriteta. Mutta osaamista on havaittu ja sitä on kertynyt havaintojakson aikana. Tunnistaminen ei vaadi opettajan pätevyyttä, vaan ymmärryksen siitä, millaista osaamista työelämässä tarvitaan.

Osaamisen tunnustaminen osaksi tutkintoa

Osaamisen tunnustaminen tutkintoihin on aina koulutuksen järjestäjän tehtävä, joka on määritelty lainsäädännössä. Henkilökohtaistamisvaiheessa kunkin opiskelijaksi hakeutuvan osaaminen selvitetään todistusten ja muiden osaamista kuvaavien asiakirjojen perusteella. Osa osaamisesta voidaan tunnustaa suoraan tutkintoon ja osa tunnistaa niin, ettei opiskelijan tarvitse osallistua tämän osa-alueen osalta opintoihin. Osaamista tunnustettaessa huomioidaan myös osaamisen tason arviointi – ja niinpä sen toteuttaminen kuuluukin aina opettajille ja oppilaitokseen.

Henkilökohtaistamisvaiheen määräykset koskevat myös arviointia, josta on tunnustamisen osalta omat määräyksensä. Myös osaamisen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa tehdään ero sen suhteen, onko jokin osaaminen suoraan osa tutkintosuoritusta vai vähentääkö se osaamisen kerryttämisen tarvetta – ja arviointi toteutetaan sitten näytön yhteydessä. Näiden asioiden ratkaiseminen kuuluu aina koulutuksen järjestäjälle.

”Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämien asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella.” (Laki ammatillisesta koulutuksesta, §46)

PAIKKO-osaamistodistus

PAIKKO-osaamistodistus perustuu aina oppimisympäristöjen tunnistamiseen. Tunnistaminen tehdään ammatillisten tutkintojen perusteiden avulla, joihin perustuvat myös raporttien perusteella kirjoitetut osaamistodistuksetkin. Lain mukaisesti ”Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnustaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, joka vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita.” (Laki ammatillisesta koulutuksesta). Kun osaamista on kerrytetty ja se on tunnistettu suoraan näiden valtakunnallisten osaamistavoitteiden avulla, koulutuksen järjestäjän työ tältä osin helpottuu.

PAIKKO-toiminnassa oppimisympäristöraportit ovat julkisia, jotta koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus arvioida osaamisen tunnistamisen toteuttamista kokonaisuutena. Oppimisympäristön mahdollisuuksia tunnistettaessa ja arvioitaessa niiden soveltuvuutta tutkinnon perusteisiin, on PAIKKOssa aina mukana kokenut, ammatillisen koulutuksen asiantuntija. Kaikki heistä eivät (enää) ole opettajan tehtävässä, mutta asiantuntemuksen riittävyys varmistetaan aina. Virka-asemaa tärkeämpää on osaaminen ja ymmärrys esimerkiksi perustutkintojen vaatimustasosta.

Osaamistodistuksia kirjoittavat henkilöt, jotka tekevät huomioita osaamisesta arkityössä. Eri käyttäjät käyttävät erilaisia dokumentaatiomenetelmiä, mutta kaikilla osaamistodistuksen merkinnät perustuvat näihin, suoraan tutkintojen perusteiden avulla laadittuihin oppimisympäristöraportteihin. Menetelmän avulla pystytään avaamaan esim. valmennustoiminnan sisältöjä ja valmennuksessa hankittavaa osaamista luotettavammin kuin tavallisessa työtodistuksessa.

Jokaisessa PAIKKO-osaamistodistuksessa toteutuvat seuraavat asiat

• osaaminen on arvioitu tutkinnon perusteiden mukaisesti tunnistetussa oppimisympäristössä, jonka raportti löytyy verkkosivulta. Oppimisympäristön tunnistaa aina tunnistettavan organisaation ulkopuolinen asiantuntija.
• oppimisympäristön raportista löytyy aina yhteystiedot henkilöille, jotka pystyvät antamaan lisätietoja osaamisen tunnistamisprosessista ja toteutetusta valmennuksesta
• osaamistodistus laaditaan tutkinnon ammattitaito- tai osaamisvaatimusten mukaisesti

Järjestelmällisesti tehty osaamisen tunnistaminen helpottaa osaamisen tunnustamista oppilaitoksissa ja auttaa koulutukseen hakeutuvaa ymmärtämään oman osaamisensa merkityksen ja arvon. PAIKKO-järjestelmässä kehitetään oppimisympäristön ja osaamisen tunnistamisprosessien laatua yhdessä määriteltyjen laatukriteerien pohjalta. Tavoitteena on erityisesti auttaa osaamistodistuksen saajaa ymmärtämään oman osaamisensa arvo ja rajat.

Teksti: Susanna Uusitalo