Jelppiverkon starttivalmennus

PAIKKO®
Oppimisympäristön tunnistamisraportti

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla.

Oppimisympäristön tunnistaminen

Tämän oppimisympäristön tunnistaminen on toteutettu PAIKKO®-järjestelmän mukaisesti. Tunnistustyön on suorittanut ulkopuolinen asiantuntija, jolla on riittävä asiantuntemus ammatillisen tutkinnon perusteesta.

Valtakunnallista PAIKKO®-järjestelmää hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki. PAIKKO-järjestelmän työkaluja ovat Oppimisympäristöjen raportit ja Osaamistodistus. Toimintamallin kehittämistyö aloitettiin vuosina 2012–2018 toteutetuissa ESR–hankkeissa.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus 2022

Organisaatio

Jelppiverkko

Toimintayksikkö

Jelppiverkko Kalajoki, Kalajoentie 3, 85100 Kalajoki

Yhteyshenkilöt

Janne Helanen, yksilö- ja starttivalmentaja, 044 4691 333, janne.helanen@jelppiverkko.fi

Kotisivut ja sosiaalinen media

Kotisivut: https://jelppiverkko.fi/

Oppimisympäristö tunnistettu

30.09.2021

Ulkopuolinen oppimisympäristön tunnistaja

Heli Somero, koordinaattori, Jelppiverkko , PAIKKO-asiantuntija

Oppimisympäristöraportti päivitetty

08.01.2026

Oppimisympäristön kuvaus

Organisaation ja työ- ja toimintaympäristön kuvaus

Yksilö- ja starttivalmennuksen tavoitteena on kartoittaa nuoren työ- ja toimintakykyä, auttaa nuorta vahvistumaan, löytämään realistisia tulevaisuuden suunnitelmia, parantaa elämänhallintaa, valmentautua työelämään, selkeyttää ammatinvalintaa, päivärytmiä, lisätä itsetuntemusta ja itsetuntoa sekä lisätä nuoren motivaatiota ja voimavaroja. Valmennusten avulla nuori luo yksilö- ja starttivalmentajan tukemana jatkopolkuja kohti opiskelua tai työelämää.

Nuori ohjautuu Jelppiverkon valmennuksiin etsivän nuorisotyöntekijän, sosiaali- ja terveystoimen, Työllisyysalueen, Ohjaamon, kuntien työllisyyspalveluiden, TYM- työllisyyttä edistävän monialaisen yhteistyömallin, oppilaitosten tai erilaisten hankkeiden kautta. Nuori voi ohjautua palveluihin myös itse tai läheisten ohjaamana.

Jelppistartti on Jelppiverkon starttivalmennusryhmä, jonka valmennusjaksot kestävät kolme kuukautta. Jelppistarttia toteutetaan kunnassa 1–2 päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Jelppistarttiryhmässä on kerrallaan 3–8 nuorta. Jelppistartissa olevan nuoren viikko-ohjelmassa on lisäksi aina yksilövalmennusta ja nuoren tilanteen mukaan myös lisäksi esimerkiksi verkkovalmennusta, muita ryhmävalmennuksia ja esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa toisella toimijalla.

Jelppistartti toimii nuorisotilassa, kunnan muissa toimintaympäristöissä sekä retkeillen ja erilaisiin harrastuksiin, työ- ja opiskelupaikkoihin tutustuen.
Jelppistartin menetelmät ovat toiminnallisia ja keskustelevia, osallistavia, sosiaalisiin tilanteisiin kannustavia sekä itsetuntoa ja –tuntemusta lisääviä. Tavoitteena on, että nuoren tulevaisuuden suunnitelmat vahvistuvat, arjenhallintataidot paranevat sekä toiminta vahvistaa sosiaalisia taitoja.

Starttivalmennuksen jälkeen nuori voi jatkaa yksilövalmennuksessa, verkkovalmennuksessa, seinättömässä valmennuksessa, ryhmävalmennuksessa ja/tai siirtyä henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti muihin palveluihin, koulutukseen tai työelämään.

Verkkovalmennus toteutetaan TEAMS-välitteisesti. Nuoret voivat osallistua siihen kotoa tai voivat tulla Jelpin tiloihin osallistumaan. Tämä on järkevää erityisesti silloin, kun nuorella ei ole omia välineitä, joilla pääsisi osallistumaan tai jos nuoren digitaidoissa on puutteita tai arkuus estää käyttämästä digitaalisia laitteita. Verkkovalmennuksessa toistuu teemoja, joita käydään myös Jelppistartissa, verkkovalmennuksessa painotus on vain erilainen. Verkkovalmennuksen tavoitteena on olla matala kynnys nuorille osallistua ryhmään, tavoitteena on myös madaltaa kynnystä tehdä asioita verkossa.

Miten tunnistetut tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännön työtehtävissä

Yksilövalmennuksessa nuori pohtii elämäänsä yhdessä yksilö- ja starttivalmentajan kanssa. He tekevät nuorelle kirjallisen, henkilökohtaisen valmennussuunnitelman, jonka toteutumista myös määräajoin seurataan. Valmennussuunnitelman mukaisesti nuori aloittaa joko starttivalmennuksessa, erilaisissa ryhmävalmennuksissa, seinättömässä työpajatoiminnassa ja/tai verkkovalmennuksessa. Nuori voi sijoittua myös muihin palveluihin ja oman tarpeensa mukaan saaden Jelppiverkosta yksilövalmennusta muiden toimenpiteiden rinnalla. Nuori valitsee valmennussuunnitelmaansa parhaiten edistävät palaset tarjolla olevista toiminnoista.

Jelppistartti alkaa aloitusvaiheella, jossa yhteydenotto Jelppiverkon yksilö- ja starttivalmentajaan tapahtuu. Yhteydenoton jälkeen yksilö- ja starttivalmentaja tapaa nuoren kahden kesken ja haastattelee nuorta. Haastattelun perusteella tehdään sopimus starttivalmennukseen osallistumisesta sekä henkilökohtainen valmennussuunnitelma, jossa asetetaan nuoren omat tavoitteet. Lisäksi valmennussuunnitelmaan kirjataan yksilövalmennuksesta ja mahdollisista muista ryhmävalmennuksista tavoitteet toiminnan ajalle. Yksilövalmentajan rooli motivoijana korostuu ennen varsinaisen ryhmävalmennuksen ja starttiryhmän alkua. Nuoren tavoitteiden toteutumista tarkastellaan määräajoin yksilövalmennuksessa ja tarvittaessa muutetaan tavoitteita. Myös valmennuksen sisältö voi valmennuksen edetessä kasvaa tavoitteiden selkiytyessä.

Jelppistartin työskentelyvaiheessa nuori osallistuu suunnitelmansa mukaisesti eri valmennuksiin. Tarjolla jokaisessa kunnassa on ainakin yksilövalmennus, Jelppistartti, verkkovalmennus, erilaisia ryhmävalmennuksia kunnan mukaan ja lisäksi alueellisia ryhmäpäiviä 1krt. /kk. Työskentelyvaiheessa arvioidaan nuoren edistymistä omien tavoitteidensa suuntaan. Arviointiin voi osallistua myös nuoren verkostoa, riippuen hänen tilanteestansa. Yksilö- ja starttivalmentajat kirjaavat havaintojaan PARty-asiakasohjelmaan, jolloin nuorelle myöhemmin annettava palaute olisi mahdollisimman konkreettista.

Jelppistartissa tehdään vierailuita alueen oppilaitoksiin ja työpaikoille sekä otetaan vastaan vierailijoita, eri alojen ammattilaisia keskustelemaan oman erityisalansa asioista nuorten kanssa. Näitä vierailijoita voivat esimerkiksi olla velkaneuvoja, mielenterveyspalveluiden ammattilainen, Kelan tai työllisyysalueen ammattilainen.

Jelppistarttissa on valmiiksi valittuja teemoja, jotka toteutuvat jokaisessa starttivalmennuksessa ja näiden lisäksi nuoret saavat vaikuttaa starttivalmennuksen sisältöön. Starttivalmennuksessa käsitellään jokaisella kerralla jotakin teemaa, laitetaan ruokaa, sekä käydään keskusteluja vertaisten kanssa päivän teemaan liittyen. Valmennuksen aikana tutustutaan nuoria kiinnostaviin oppilaitoksiin sekä vieraillaan erilaisilla nuoria kiinnostavilla työpaikoilla. Jokaisessa starttiryhmässä toistuvia teemoja mm. ovat: asuminen, vuorikausirytmi, oma talous, terveys, ravinto, liikunta, päihteet, itsetunto, sosiaaliset suhteet, mielenterveys, koulutus, ammattialat, työelämä, vapaa-aika ja harrastukset.

Nuoret suunnittelevat valmennusta yhdessä yksilö- ja starttivalmentajien kanssa. Erilaiset tutustumiskohteet valikoituvat nuorten kiinnostuksen mukaisesti. Starttivalmennuksessa laitetaan ruokaa. Nuoret suunnittelevat yhdessä menun, tekevät kustannuslaskelman ja käyvät vuorotellen kaupassa. Ruoanlaittovuoro tulee jokaiselle vastaan starttivalmennuksen aikana. Samoin kiertävät vuorot ovat pöydän kattamiselle, tiskaamiselle ja tilan siivoamiselle.

Starttivalmennuksen lopussa nuorella tulisi olla toteutettavissa oleva, realistinen jatko suunnitelma. Yksilövalmentaja antaa tarvittaessa tukea jatkosuunnitelmien toteuttamisessa. Jelppistartin jälkeen nuori voi sijoittua esimerkiksi opiskelemaan, kuntouttavaan työtoimintaan, erilaisiin kuntoutuksiin, työkokeiluihin, palkkatukityöhön, töihin avoimille työmarkkinoille tai muuhun nuoren tarpeita vastaavaan palveluun.

Toiminnan erityispiirteitä

Jelppiverkossa nuori on oman elämänsä paras asiantuntija ja kaikki suunnitelmat tehdään aina nuoren ajatuksista käsin. Jelppiverkossa tunnistetaan, että suunnitelman voivat muuttua matkan varrella, kun nuoren ymmärrys ja tietoisuus asioistaan lisääntyy sekä haaveet ja ajatukset konkretisoituvat. Jelppiverkossa tärkeässä roolissa ovat yhteistyöverkoston asiantuntijat sekä nuoren oma lähiverkosto.

Tilat/laitteet/palvelut/menetelmät

Jelppistartin käytössä on paikalliset nuorisotilat, yksilö- ja starttivalmentajan toimistotilat, sekä tilat, joita vuokrataan erityistä tarvetta varten.
Verkkovalmennuksessa käytössä on TEAMS-toimintaympäristö.

Henkilöstöresurssit

Jokaisessa kunnassa (Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Siikalatva ja Ylivieska) on vähintään 1 yksilö- ja starttivalmentaja. Kuntien etsivät nuorisotyöntekijät osallistuvat Jelppistartteihin satunnaisesti vieraillen. Alueellinen starttivalmentaja osallistuu Jokaisen kunnan Jelppistarttiin n. 1krt. /kk, sekä verkkovalmennukseen. Verkkovalmennuksessa valmentajina toimivat yksilö- ja starttivalmentajat vuorotellen.

Valmentautujien/ohjattavien määrä työyksikössä (min-max)

3 - 8

Referenssit

Sosiaalisen vahvistamisen mittari Sovarin tulokset,

Nuoret ovat antaneet vuonna 2025 Jelppistarttien jälkeen palautetta Sovari-mittariston avulla. 95 % nuorista oli kokenut sosiaalista vahvistumista. 88 % nuorista oli kokenut arjen taitojen ja elämänhallinnan lisääntyneen. 90 % nuorista oli kokenut opiskelu- ja työelämävalmiuksien, sekä sosiaalisten taitojen lisääntyneen. Yleisarvosana Jelppistartille asteikolla 1–5 oli 4,5.

Yhteistyökumppaneiden antama palaute,

Yhteistyökumppanit antoivat vuonna 2022 seuraavat arvioinnit palautekyselyssä. Maksimi pistemäärä oli 4/ arviointikohde Jelppiverkko on tärkeä osa nuorten palveluverkostoa, 3,3 Jelppiverkon palvelut tunnetaan nuorten keskuudessa, 3,1 Jelppiverkon palvelut tunnetaan palveluverkostossa, 2,6 Jelppiverkkoon on helppo ottaa yhteyttä, 3,8 Jelppiverkko on luotettava yhteistyökumppani, 3,8 Jelppiverkon työntekijät ovat ammattitaitoisia, 3,5 Jelppiverkon toimintakulttuuri on avointa, 3,8 Olen tyytyväinen yhteistyöhön Jelppiverkon kanssa, 3,7 Teen yhteistyötä Jelppiverkon kanssa säännöllisesti, 3,6

Muuta

Kuvat

Tutkinnon muodostuminen

Oppimisympäristössä on mahdollista hankkia osaamista rastitetuista tutkinnon osista.

Valmentavan koulutuksen osat

Tutkinnon osat

Osaamisen arviointi

Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun henkilö on saavuttanut hänelle henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Ammattitaitovaatimukset

Ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa seuraavilta osin (rastitettu):

Opiskelu- ja urasuunnittelutaidot

Henkilö

Perustaitojen vahvistaminen

Henkilö

Arjen ja yhteiskunnallisen osallisuuden taidot

Henkilö

Työelämätaidot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen

Henkilö